Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Retkeilyvinkit

Jäällä liikkujan turvallisuus

Heikot jäät

Retkeilijöitä luistelemassa. Taustalla talvinen vaaramaisema.

Maltti on aina valttia jäällä. Jään kantokyky pitää mitata ns. teräsjään mukaan. Jään vahvuus voi esimerkiksi virtauksista ja pohjan laadusta riippuen vaihdella paljon lyhyelläkin matkalla. Siksi on varmistettava, että jää on tarpeeksi vahvaa koko alueella, jolla aiotaan liikkua.

Kiinteä 10 cm:n paksuinen jää kestää yhden henkilön. Kun liikkeellä on suurempi joukko, on jään oltava jo vahvempaa. Auringon haurastama kevätjää saattaa pettää jopa 30 cm:n paksuisena.

Vaaralliset paikat

Vaarallisia paikkoja ovat joet, järvien kapeikot, jokien ja purojen suistot sekä äkkijyrkästi veteen putoavien rantapenkereiden vierustat, järvessä olevien lähteiden kohdat, vedenalaisten karien ympäristö ja virtaavat paikat. Halkeaman kohdalla jään kantavuus heikkenee. Myös kaislat tekevät jäästä hauraan.

Jäällä liikkuvan turvavarustus

  • Jäänaskalit ovat jäällä liikkujan perusturvallisuusvaruste. Naskaleita tarvitsevat niin pilkkijät kuin retkiluistelijatkin. Naskalit pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi kaulassa roikkumassa. Jään pettäessä naskalit isketään jään reunaan ja niiden avulla kavutaan hyisestä vedestä kantavalle jäälle. Joissakin naskaleissa on mukana hätäpilli, jonka ääni kantaa kauas. Naskaleissa tärkeitä ominaisuuksia ovat:
    • Piikkien tulee olla kiinteät. Piikki ei saa irrota kahvasta, kun naskali lyödään jäähän ja sen avulla vedetään veden varaan joutunut jäälle.
    • Kahvoista on saatava hyvä ja pitävä ote.
    • Naskalit eivät saa irrota vapaasti roikkumaan, jolloin on vaara pistää piikillä itseään. Hätätilanteessa kiinnitys on saatava helposti auki ja naskalit nopeasti käyttöön.
    • Naskaleissa on oltava säädettävä hihna kaulan ympäri. Naskalien on roikuttava oikealla korkeudella rinnan kohdalla, jolloin ne saadaan nopeasti käyttöön.
  • Jääpiikki/-sauva on tukeva teräskärkinen sauva, joka läpäisee 5 cm:n jään yhdellä iskulla. Sen avulla voi kokeilla jään kestävyyttä ja myös hädän tullen auttaa itsensä tai toisen ylös avannosta. Tavallinen puukeppikin on parempi kuin ei mitään.
  • Heittoköysi pidetään helposti saatavilla, esimerkiksi repun sivutaskussa. Sen avulla jäihin pudonneen voi auttaa takaisin jäälle.
  • Reppu, joka on varustettu lannevyöllä tai haarahihnalla. Reppu toimii kellunta-apuna, kun siihen on pakattu vesitiiviiseen pussiin varavaatekerta ja pyyhe.
  • Muovisella pillillä hälytetään apua.
  • Ota mukaan myös kaveri - yksin ei kannata mennä jäälle!

Jäihin putoaminen

Jos jää pettää altasi

  • Säilytä malttisi ja yritä hengittää rauhallisesti.
  • Huuda heti apua.
  • Käänny siihen suuntaan, josta olit tulossa.
  • Riko jäätä edelläsi niin pitkälle kuin se särkyy.
  • Kohota itsesi uintipotkuilla vaaka-asentoon ja ponnista itsesi jään päälle. Käytä sauvoja naskaleina.
  • Kieri, ryömi ja konttaa kunnes olet varmasti kestävällä jäällä. Pysy liikkeessä.
  • Jos et pääse ylös, pidä kiinni jään reunasta, pysy liikkumattomana lämpöhukan pienentämiseksi ja huuda apua.
  • Hakeudu nopeasti lämpimään. Riisu märät vaatteet pois ja laita kuivat varavaatteet päälle. Jos ei ole kuivia vaatteita riisutaan märät vaatteet ja kierretään niin kuiviksi kuin mahdollista. Sen jälkeen puetaan vaatteet päälle, koska nekin pitävät lämpimämpänä kuin paljas iho. Kylmällä säällä kosteat vaatteet vielä jäätyvät, jolloin jääkerroskin antaa vähän suojaa.
  • Tehokkaimmin lämmität itsesi laittamalla paljaat jalkasi korkeintaan 40-asteiseen veteen, juomalla lämmintä mehua ja pitämällä huopaa hartioillasi. Hieronta, alkoholi ja liian nopea lämmittäminen voivat aiheuttaa vaarallisen jälkijäähtymisen sekä vakavia sydämen rytmihäiriöitä.

Jos toinen tarvitsee apuasi

  • Toimi ripeästi.
  • Etsi jotakin kättä pidempää, esimerkiksi köysi, oksa, airot tai oma takki.
  • Lähesty avantoa vahvan jään suunnasta, konttaamalla ja ryömimällä viimeiset metrit.
  • Jos auttajia on useampi, voitte muodostaa pelastusketjun.
  • Liikuttele kylmettynyttä varovaisesti.
  • Suojaa hänet lisäjäähtymiseltä ja toimita terveyskeskukseen.

Hypotermia voi viedä hengen

Vaikka pääsisikin ylös vedestä, on erittäin suuri riski, että kehon lämpö laskee alle +35 asteeseen. Tätä tilaa kutsutaan alilämpöisyydeksi eli hypotermiaksi. Se on erittäin vaarallista, ellei potilas heti saa ensiapua.