Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Hiihtäjä ahkio ja koiran kanssa, taustalla tunturi.

Hiihtovaellus tunturiin - asiakasneuvojan turvallisuusvinkit ensikertalaiselle

Oletko jo kokenut kesäajan vaeltaja ja mielesi halajaa pitemmille vaelluksille myös talvella?

Teksti:
Maria Makkonen toimii asiakasneuvojana Ylä-Lapin luontokeskus Siidassa.

Talvivaellusharrastus kannattaa aloittaa muutaman yön retkillä lähimaastoissa ennen Lappiin suuntautuvia hiihtovaelluksia. Varusteiden testaaminen etukäteen 1-2 yön vaelluksella on tärkeää turvallisuuden kannalta. Yrittäjät tarjoavat myös talvivaelluskursseja, joista on hyvä aloittaa. Seuraavassa turvallisuusvinkit ennen tuntureilla tapahtuvaa hiihtovaellusta.

Suunnittele etukäteen reitti omien taitojen mukaan

Suunnittele reitti merkittyä reittiä ja tupia hyödyntäen. Ilmoita reitistä läheisillesi. Ilmoita paluupäivä ja -aika, jolloin varmasti olet pois maastosta ja tavoitettavissa. Vaelluksen aikana et välttämättä leiriydy kuuluvuusalueella, joten säännöllinen viestittely ei ole mahdollista. Pohjois-Suomessa ylhäällä tunturissa on yleensä kuuluvuutta, alhaalla laaksoissa ja kuruissa kuuluvuutta ei ole.

Liikkumisvälineinä sukset

Talvivaelluksilla tunturissa liikutaan yleensä erä- (metsä-) tai tunturisuksilla. Suksiin kiinnitettävät eripituiset nousukarvat helpottavat ylämäessä menoa. Etenkin, kun perässä kulkee useimmiten ahkio, johon varusteet on pakattu. Kapeat murtomaasukset eivät sovellu Lapin tuntureilla tapahtuvalle hiihtovaellukselle. Lumikengillä vaeltaminen Lapin tuntureilla on myös hankalaa pitkien välimatkojen vuoksi.

Vaikka yöpyisit tuvissa, ota aina mukaan teltta ja retkikeitin

Jos suunnittelet hiihtovaelluksen, jossa yövytään tuvilla, mukana on oltava myös teltta, retkikeitin, tulentekovälineet, lumilapio ja talvimakuupussi sekä -alusta. Näiden toimivuus pitää testata etukäteen lyhyemmällä talviretkellä. Lisäksi niiden tulee olla neljän vuodenajan retkeilyyn soveltuvia. Sääolosuhteet, loukkaantuminen tai pimeässä suunnistamisen hankaluus voi pakottaa sinut yöpymään teltassa jo ennen tupaa. Huonolla kelillä ainoa vaihtoehto voi olla pysähtyminen ja hätämajoitteen tekeminen (lumikuoppa).

Teltta pystytettynä hangelle, vieressä ahkio. Aukean taustalla tuntureita.

Turvallisuus

Suunnistaminen paperikartan ja kompassin avulla tunturissa tulee sujua rutiinilla. Tunturissa sää voi muuttua hetkessä kirkkaasta kelistä lumipyryyn tai sumuun, jolloin näkyvyys on nolla.

Suunnistaminen talvella on myös haastavampaa, kun maastonmuodot katoavat lumeen. Purot, joet, lammet ja suot eivät välttämättä eivät erotu maastosta. Tällöin kompassisuunnalla eteneminen tulisi olla hallussa. Lisäturvana voi olla GPS -laite, joita on saatavilla myös hätäilmoitus -toiminnoilla. Vinkki: laitteita voi myös vuokrata.

Itsestä huolehtiminen talvivaelluksella on erityisen tärkeää. Jano, nälkä ja väsymys ovat ennakoitavissa. Termospulloihin varastoidaan vettä koko päivän ajalle ja lounas voidaan tehdä leirissä valmiiksi niin ikään ruokatermospulloon. Muita riskitekijöitä vaelluksella ovat kylmyys, kosteus kipu ja pelko. Kerrospukeutuminen kannattaa ja kosteat vaatteet on vaihdettava hiihdon jälkeen heti leiriytyessä. Vaaratilanteiden ennakointi ja välttäminen sekä rauhallinen toiminta on tärkeää. Alkuperäisiä suunnitelmia voi aina muuttaa, jos tilanne niin vaatii.

Pohjois-Suomen lumiolosuhteet

Marras-joulukuussa lunta voi olla vielä vähän ja se on yleensä pehmeää. Eteneminen vähälumisilla alueilla ja toisaalta taas metsäisemmillä alueilla pehmeässä hangessa on hankalaa.

Tammi-helmikuussa lunta voi olla jo lähemmäs metri ja pehmeässä lumessa eteneminen voi olla joskus vain jopa 1 km / tunti. Tällöin kaamosaikaan vaeltajalla on vain muutama tunti aikaa edetä leiripaikasta toiseen valoisaan aikaan. Päivämatkat ovat tällöin todella lyhyitä, reilusti alle 10 km.

Maaliskuun lopulla ja huhtikuussa sen sijaan sääolosuhteet saavat aikaiseksi ns. hankikannon, jolloin hanki kantaa paremmin hiihtäjää ja meno suksilla on vaivattomampaa. Valoisan ajan pituus on vaeltajalle optimaalinen, kun valoisaa riittää jo iltaan saakka.

Jääpeitteiselle ja lumivyöryalttiille alueelle ei kannata suunnata ilman tietotaitoa, sillä niillä liikkuminen on paljon riskialttiimpaa. Tutustu lumiturvallisuusasioihin etukäteen esimerkiksi kursseilla tai lukemalla aiheesta.

Hiihtäjä ahkion ja koiran kanssa pienen hirsisen tuvan luona. Lähellä kaksi muuta ahkiota. Tunturien yllä sininen, pilvetön taivas.

Toimiminen maastossa talvella

Kova pakkanen talvella Pohjois-Suomessa – joulu-helmikuussa jopa -30 – -40 astetta – tekee leirissä toimimisesta hitaampaa. Retkikeittimen käyttö, teltan pystytys ja vaatteiden vaihto on hankalampaa. Lisäksi usea lisäkerros vaatetusta leirissä vaikeuttaa liikkumista. Miellyttävämpi talvivaellusaika on siis maalis- huhtikuussa.