MiällumKukkodâh42.8 km
Pišto(2-3 vuorokautta)
HastâleijeevuotâVaativa
Peranka-Hossa -melontareitti kuljettaa melojat ohitse niittyjen, rehevien sekametsien sekä kuivien mäntykankaiden. Reitti koostuu avarista järviosuuksista ja jännittävistä jokiosuuksista. Reitti sopii kokeneelle melojalle. Peranganjoki on monipuolinen vesiretkeilyreitti, joka tarjoaa kapeita jokiosuuksia ja avarampia järviosuuksia. Maisema reitin varrella vaihtelee rehevistä niityistä kuivaan mäntykankaaseen. Perankajoen alkuosuuden useat kosket ja virtapaikat tarjoavat haastetta melojalle. Alun jälkeen virtaukset hiljenevät ja meloja saa hengähtää kuvankauniissa maisemissa ja kirkkaissa vesissä rauhallisilla järviosuuksilla. Hiekkarannat ja matkan varrella olevat autiotuvat ja laavut kutsuvat tauolle. Reitin loppupäässä, rauhallisten järviosuuksien jälkeen on Lounatkoski. Lounatkoskea ei polkusillan kohdalta suositella laskettavaksi (koskiluokitus II+, jopa III). Ennen vaarallista osuutta on vasemmalla rannalla varoitusmerkki, jonka jälkeen (n. 50 m) alkaa vetotaival. Reitin käyttöaika on koko kesä, kuivana aikana voi olla runsaasti pohjakosketuksia ja teräviä kiviä etenkin reitin alkupäässä.
Kukkodâh
42.7 km
Hastâleijeevuotâ
Vaativa
Pišto
2-3 vuorokautta
Kiäinutijppâ
-
Ohtâvuotâtiäđuh
Reitin alkuosa on mutkitteleva ja runsaskoskinen. Peranka - Viitostie välisellä 6 kilometrin reitillä on seitsemän I-luokkaan kuuluvaa koskea sekä suvanto- ja nivapaikkoja. Viitostien sillan kohdalla on vesillelaskupaikka.
Sillan jälkeen, reilun kilometrin melontamatkan päässä, on vauhdikas ja kivinen Laukkukoski (II+!). Laukkukosken alaosa on vähän veden aikaan laskukelvoton, jolloin on varauduttava kanootin vetämiseen.
Laukkukosken jälkeen on lyhyelle matkalla kaksi I-luokkaan kuuluvaa koskea. Reitti jatkuu rauhallisena jokireittinä reilun kahden kilometrin verran ja tulee Hevonperseenmutkaan, jossa samanniminen laavu.
Laavun jälkeen on Hevonperseenkoski (I) ja kahden mutkan jälkeen Pitkäkoski (II), jossa vähällä vedellä lukuisia pohjakosketuksia. Seuraa puolentoista kilometrin kosketon jokiosuus, jonka jälkeen on Saukkovirta (I). Saukkovirran yläosa on majavan pesimäaluetta, joten on varauduttava mahdollisen padon ohitukseen.
Saukkovirran jälkeisen kilometrin matkalla on muutama virtapaikka, jonka jälkeen Perankajoki, kokonaispituus 15 km, yhtyy Iso-Kukkuriin. Seuraa järviosuus, jossa järviketjujen välissä on virta- ja koskipaikkoja.
Iso-Kukkuri on kolmisen kilometriä pitkä, alkupäästään yhtenäinen järvi, joka puolenvälin jälkeen haarautuu. Reitti jatkuu niemen pohjoisenpuoleista vesistöä pitkin, jonka päässä on Kukkurin autiotupa. Kämpän kohdalla on Peurokoski (I), jonka yli menevän polkusillan alla on suisteet. Kämpälle mentäessä kannattaa rantautua ennen suisteita oikealle puolelle. Koskea laskettaessa on varottava ajautumasta poikittain suisteisiin.
Iso-Kukkurin jälkeen seuraa Pikku-Kukkuri, kilometrin pituinen pieni järvi, jossa on kaksi saarta. Pikku-Kukkurin ja Lavajärven välisen kannaksen kohdalla on Tuirankoski (I). Lavajärvi on kolmisen kilometriä pitkä järvi, jonka keskivaiheilla, pohjoisrannalla, sijaitsee Lavajärven autiotupa.
Lavajärven ja Iso-Nimetön-järven väliset Nimettömänkosket (I-II-) voi laskea tai ohittaa kantopaikan kautta. Kosket alkavat Lavajärven eteläosasta, ennen Syrjäharjun kannasta. Koskista kolmas eli viimeisin on vaikein. Vähän veden aikaan kannattaa meloa Lavajärveä Iso-Syväjärvelle ja kantaa kanootti Iso-Nimettömälle.
Lavajärven ja Iso-Syväjärven välisellä kannaksella on Syrjäsalmen laavu ja Nimettömänkoskien jälkeen vasemmalla tulentekopaikka. Nimettömänkosken ensimmäisen kosken jälkeen on vesillelaskupaikka.
Iso-Nimetön on pari kilometriä pitkä, kapea järvi, jota seuraa vajaan kilometrin pituinen Pikku-Nimetön. Pikku-Nimettömän etelärannalla on vesillelaskupaikka. Järven loppupäässä on Joukovirran laavu. Laavun läheisyydessä sijaitsevat vanhat pyyntikuopat.
Joukovirran jälkeen melontareitti jatkuu noin 5 km pituisena, rauhallisena järvireittinä Joukojärven, Virtajärven ja Pahkulammen kautta Lounajalle. Virtajärven länsipuolella on vanha Honkavaaran poroaita. Polku aidalle lähtee Virtasalmen länsirannalta. Lounajan koillisrannalla on tulentekopaikka ja pohjoisosassa, Lipposensalmen kannaksella, sijaitsee Lipposensalmen laavu.
Lipposensalmelta voi halutessaan meloa pohjoiseen Pitkä-Hoilualle tai Kokalmuksen, Ala- ja Keski-Valkeisen kautta Iso-Valkeiselle, joissa on vesillelaskupaikat. Ala-Valkeisen ja Keski-Valkeisen välisellä kannaksella on Ala-Valkeisen autiotupa, matkaa Lipposensalmelta n. 3,5 km.
Lounajajärvi kapenee länteen mentäessä Iso-Tolosenvirraksi, jonka rannalla on Tolosenvirran vuokrakämppä. Pitkän järviosuuden jälkeen tulee ensimmäinen koski - Tolosenvirta (I). Melontareitti jatkuu Tolosenlammen pohjoisrantaa pitkin, kapeikolla on myös vesillelaskupaikka.
Ennen Lounatkoskea olevan saaren voi kiertää pohjois- tai eteläkautta. Nämä pääuomat yhdistyvät suvannossa ennen polkusiltaa ja pahinta pudotusta. Vasemmalla rannalla on varoitusmerkki, jonka luota alkaa vetotaival. Polkusillan kohdalla olevaa osuutta ei suositella laskettavaksi!
Vetotaival ohittaa Lounatkosken vuokrakämpän ja Lounatkosken myllyn. Reitin voi lopettaa Lounatkosken vetotaipaleeseen, jolloin reitin kokonaispituudeksi tulee 33 km. Osion ohjeellinen melomisaika on 2 vuorokautta.
Vesiretkeilyreitti jatkuu Jatkonjärveen laskevaa jokea pitkin. Jatkonjärven länsirannalla on telttailualue ja ennen Kenttäjärveä sijaitsevalla kannaksella sijaitsevat vuokrakämpät Jatkonsalmen Pääpirtti ja Teräväpää.
Järvireittiä voi jatkaa Kenttäjärven ja Mykränsalmen halki Hossanjärven Nurmiselän koillisrannalla olevalle kannakselle, Papinpetäjälle, tai Nurmiselän kanoottilaiturille. Vesiretkeilyreitti jatkuu etelään Hossa - Juntusranta -reittinä.