Venäjän kruununperillinen Aleksanteri vieraili ensimmäistä kertaa Langinkoskella vuonna 1880 puolisonsa Maria Feodorovnan kanssa. Keisariksi tultuaan Aleksanteri III vieraili siellä jälleen. Hän oli ihastunut paikkaan ja esitti toivomuksen, että Langinkoskelle rakennettaisiin hänelle kalastusmaja.

Keisarin toive toteutui. Kalastusmajan piirustukset laati arkkitehti Magnus Schjerfbeck ja sisustuksesta huolehti arkkitehti Johan Jacob Ahrenberg. Maja oli keisarilliseen hoviin verrattuna yksinkertainen ja tarkoitettu vain kesäkäyttöön. Langinkoski oli keisarille piilopirtti, jonne hän pakeni hovin ylellisyyttä ja muodollisuuksia. Sisustus tarjosi suomalaiselle taide- ja muulle teollisuudelle mahdollisuuden esitellä tuotantoaan. Tekstiilit olivat Tampellan ja ruokailuastiat Arabian valmistamia ja lasit läheisellä Karhulan tehtaalla puhallettuja.

Kalastusmajan vihkiäisiä vietettiin 15.7.1889. Paikalliset asukkaat esiintyivät kukkais‐ ja laulutervehdyksin. Kun keisari astui kalastusmajan verannalle, laukaistiin 30 tykinlaukausta. Illalla keisarillisella huvialuksella oli juhlapäivälliset, joiden aikana keisari nosti maljan Suomelle. Keisariperheen suosio oli Suomessa suuri.

Aleksanteri vieraili Langinkoskella lähes vuosittain. Keisari viihtyi luonnon parissa. Joenuoma varustettiin teräsverkoilla ja tangoilla, jotta siihen lasketut lohet eivät pääsisi pakenemaan vaan keisari voisi pyytää niitä. Suloisena ja lempeänä pidetty keisarinna halusi toisinaan itse valmistaa lounasruokia. Iltaisin ohjelmassa oli ruokailua, kokkotulia, ilotulitusta, musiikkia ja kunnianosoituksia, ja joskus tehtiin retkiä hevosilla. Ammattikalastajia oli kolme. He saapuivat Langinkoskelle vuosittain toukokuussa ja palasivat kalastuskauden jälkeen takaisin kotiseuduilleen Tverin kuvernementtiin.

Aleksanteri kävi perheineen Langinkoskella viimeistä kertaa 21.–22.7.1894. Kotiin palattuaan keisari sai tietää sairastavansa munuaistulehdusta. Aleksanteri ei toipunut taudista vaan kuoli saman vuoden lopulla. Keisarin muistoksi kiinnitettiin Langinkoskelle muistotaulu.

Aleksanterin jälkeen keisariksi kruunattiin hänen poikansa Nikolai II, joka ei viihtynyt Langinkoskella. Keisariperhettä odotettiin innokkaasti vierailuille, mutta viimeinen keisari piipahti paikalla vain kerran, syyskuussa 1906. Silloin tällöin majalla kävi muita keisarillisen perheen jäseniä tai korkeita virkamiehiä.

Ensimmäisen maailmansodan aikana maja toimi haavoittuneiden venäläisten sotilaiden toipilaskotina leskikeisarinnan toiveesta. Venäläiset myös rakensivat Langinkoskelle tukikohdan taistelu- ja yhdyshautoineen, ampumapesäkkeineen ja suojakorsuineen. Maastossa on yhä nähtävillä juoksuhautoja, mutta muut rakenteet ovat aikojen myötä hävinneet.

Yöpyminen

Telttailu