Keitintä hankittaessa on hyvä miettiä omia retkeily- ja ruuanlaittotarpeita sekä käyttöolosuhteita. Satunnainen kesäretkeily metsämaastossa ei vaadi samanlaisia ominaisuuksia keittimeltä kuin talviretkeily tai pitkät vaellukset avotunturissa. Keitinten ominaisuuksia vertailtaessa kannattaa huomioida keittimen paino, tilavuus, turvallisuus ja helppokäyttöisyys. Harrastaako esimerkiksi pääasiassa veneilyä tai melontaretkeilyä, jolloin keitintä ei tarvitse kantaa? Lisäksi on syytä selvittää, kuinka helposti keittimen vaatimaa polttoainetta on saatavilla. Tämä on erittäin tärkeä näkökohta, jos retkeilee ulkomailla. On myös hyvä muistaa, ettei lentokoneessa saa kuljettaa mukanaan retkikeittimen polttonesteitä tai kaasua.
Hyviä yleiskeittimiä ovat ns. myrskykeittimet, joissa polttimen tuulisuojassa on kattiloiden pidikkeet. Spriipolttimena on avonainen rasia, mutta useisiin malleihin on erillisenä varusteena saatavana myös paineella ja kaasu- tai nestemäisellä polttoaineella toimivat, suljetun polttoainejärjestelmän polttimet. Viimeksi mainitut tarvitsevat esilämmityksen. Markkinoilla on lukuisia kevyitä eri polttoaineilla toimivia polttimia, jotka ovat tehokkaita, mutta tarvitsevat lisävarusteena erillisen tuulisuojan.
Ennen retkelle lähtöä on tutustuttava mukaan otettavan keittimen rakenteeseen ja käyttöohjeisiin, jotta osataan käyttää sitä turvallisesti ja tarvittaessa tehdä pieniä korjauksiakin. Tärkeää on myös tarkastaa ja koekäyttää keitin ennen lähtöä.
Kaasukeittimet
Kaasukeittimet ovat nopeita ja keveitä ruoantekovälineitä, jotka eivät nokea kattiloita. Kaasukeittimissä on vähän liikkuvia osia. Keittimet voidaan jaotella kaasusäiliön päälle kytkettäviin ja letkullisiin. Edellisessä ruuvataan keitin suoraan kiinni kaasusäiliöön ja jälkimmäisessä säiliö on korkeintaan puolen metrin päässä. Molemmissa vaihtoehdoissa joudutaan melkein aina käyttämään erillistä tuulensuojaa. Sen voi itse tehdä esimerkiksi alumiinifoliosta tai ostaa valmiina. Monissa malleissa poltin on osa keitin-kattilajärjestelmää, jolloin ei tarvita erillistä tuulensuojaa.
Kaasukeittimen etuina ovat nopeuden ja keveyden lisäksi liekin säätämisen hyvät mahdollisuudet, jolloin myös polttoainetta säästyy. Yhden vesilitran keittämiseen kuluu 3–4 minuuttia. Kaasu on polttoaineena kevyttä. Toisaalta retkellä on vaikea arvioida, paljonko kaasua on jäljellä.
Talvella retkeiltäessä kaasu ei ole yhtä tehokasta kuin kesällä. Tämän takia kannattaa käyttää talviolosuhteisiin soveltuvaa kaasua. Vaativiin talviolosuhteisiin soveltuvat hyvin keittimet, joissa on sisäänrakennettu kaasun esilämmitys, jonka ansiosta keitin toimii alhaisilla lämpötiloilla. Lisäksi kaasusäilytintä kannattaa pitää lämpimässä, esimerkiksi makuupussissa.
Kaasukeittimen käytössä huomattavaa
- Käyttäessä kaasupoltinta on tärkeätä, että kiinnitettäessä tai irrotettaessa letkua kaasusäiliöstä, pidetään säiliö pystyasennossa, ja kun liekinsäädin avataan, sytytetään poltin välittömästi.
- Letkullisesta keittimestä kannattaa käytön jälkeen polttaa letkun sisältö tyhjäksi, ettei siitä valu mitään keitintä purettaessa.
- Kaasukeittimien huonoja puolia ovat polttoainepulloihin liittyvät ongelmat: tyhjenemässä olevan pullon heikko paine eli pitkä keittoaika, pullon venttiilin rikkoutuminen tai kolauksesta johtuvat pullon rikkoutumiset.
- Venttiilin toimintaa kannattaa tarkastaa kiertämällä se laidasta laitaan.
- Keittimen rengastiiviste kannattaa tarkastaa joka kerta ennen keittimen käyttöä. Mikäli rengastiiviste puuttuu tai on viallinen, palava kaasu aiheuttaa vaaratilanteen. Varatiiviste on suositeltavaa pitää mukana.
Monipolttoaine-, petroli- ja bensiinikeittimet
Monipolttoainekeittimet tai erilliset petroli- ja bensiinikeittimet ovat retkikeittimistä tehokkaimpia. Litra vettä kiehuu vain muutamassa minuutissa. Toisaalta tehokkaat keittimet ovat usein kovin meluisia palaessa. Kaikki nämä kolme keitintyyppiä ovat hyvä valinta talviretkille, joilla vettä joudutaan sulattamaan lumesta.
Monipolttoainekeitin on nimensä mukaisesti suunniteltu monenlaisille polttoaineille, kuten valopetrolille tai bensiinille. Polttoainepulloon pumpataan ylipaine, ja neste höyrystyy polttimen esilämmittimessä ennen palamista. Kaikissa näissä keitintyypissä on hyödyksi käyttää mahdollisimman puhtaita polttoaineita. Näin muodostuu mahdollisimman vähän nokea ja epäpuhtauksista syntyviä letkun tai suuttimen tukkeumia. Liekin säätämiseen on hyvät mahdollisuudet.
Puhdistettu bensiini on turvallinen valinta retkikeittimeen. Se ei sisällä autobensiinin myrkyllisiä lisäaineita. Puhdistetun bensiinin syttymislämpötila on korkeampi kuin autobensiinin, eikä se leimahda yhtä herkästi. Puhdistettu bensiini ei nokea kattiloita, autobensiiniä käyttäessä taas kattilat nokeentuvat jonkin verran. Valopetroli on sen sijaan talviretkellä turvallisin polttoaine, korkean leimahduspisteensä ansiosta, jos käyttää keitintä esimerkiksi teltassa. Joissakin monipolttokeitinmalleissa voi käyttää myös nestekaasua.
Monipolttoainekeitin on melko kallis ja vaativampi huoltaa ja käyttää kuin kaasu- ja spriikeittimet. Monipolttoainekeittimiin ei yleensä ostettaessa kuulu kattavaa varustusta. Kattilat hankitaan erikseen. Tuulisuojan sekä lämmön alas karkaamista estävän heijastimen voi tehdä vaikkapa paksusta foliosta tai ostaa valmiina, ilman niitä keitin on tuulelle herkkä.
Monipolttoainekeittimen käytössä huomattavaa
- Keittimen käyttö ja huolto vaatii opettelua ja huolellisuutta.
- Keittimen kunto kannattaa aina tarkastaa ennen retkelle lähtöä. Erityisesti kannattaa varmistaa, ettei letkussa ole halkeamia, ja että tiivisteet ovat kunnossa.
- Retkellä on aina syytä olla mukana huoltotyökalut.
Polttoaineet ja turvallisuus
Retkikeittimet toimivat spriillä, kaasulla, bensiinillä, petrolilla eli lamppuöljyllä tai puulla. Lisäksi markkinoilla on monipolttoainekeittimiä, joissa samaan keittimeen käy useita polttoainevaihtoehtoja.
Spriikeittimiin tarvittavia nestemäisiä polttoaineita on helposti saatavilla huoltoasemilta Pohjoismaissa. Kaasukeittimiin tarvittavia kaasusäiliöitä saa retkeilyliikkeistä sekä suurimmista tavarataloista ja huoltoasemilta. On hyvä pitää mielessä, että kaasuissa käytetään erilaisia standardeja niin Suomessa kuin ulkomailla. Petrolia ja bensiiniä saa kaikilta huoltoasemilta sekä Suomesta että ulkomailta. Sopivaa puuainesta, eli maassa olevia irrallisia oksia tms., puukeittimeen löytää yleensä joka paikasta, paitsi alueilta, joilla ei ole puuta tai se on lumen peitossa.
Leimahduspiste
Retkeilijän kannalta tärkein polttoaineiden ominaisuus on leimahduspiste. Sillä tarkoitetaan alinta lämpötilaa, jossa nesteen pinnasta normaali-ilmanpaineessa erottuu niin paljon höyryä, että se muodostaa syttyvän höyry-ilmaseoksen, kun se saa liekkikosketuksen. Erittäin helposti syttyviä palavia nesteitä ovat ne, joiden leimahduspiste on alle +21 C. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi bensiini n. –40 C, etanoli (sprii) +12 – +13 C ja nestekaasu (propaani –104 C). Lamppuöljy eli valopetroli on turvallisin kaasu- ja nestepolttoaineista, koska sen leimahduspiste on +55 – +60 C.
Risukeittimet
![Maassa on risukeitin, jonka päällä kattilassa on ruoka valmistumassa.](/_next/image?url=https%3A%2F%2Fluontoon-fi-cms-production.druid.fi%2Fsites%2Fdefault%2Ffiles%2F2024-08%2FRisukeitin_9097_MarjoKamarainen.jpg&w=3840&q=75)
Risukeitin on kevyt keitin, jossa peltipurkissa poltetaan puuta, esimerkiksi maassa olevia irrallisia ja kuivia risuja, tikkuja. Risukeitin on ekologinen vaihtoehto, joka käyttää uusiutuvaa polttoainetta, josta ei synny jätteitä. Risukeitin ei myöskään polta maaperän kasvillisuutta. Risukeitin ei voi leimahtaa tai räjähtää. Liekki keittimessä palaa puhtaammin ja liekki on kuumempi kuin vastaavankokoisessa avotulessa. Markkinoilla on erimallisia risukeittimiä. Keittimiä on erikokoisia, joista pienimmät soveltuvat retkeilykäyttöön.
Risukeittimien käytössä huomattavaa
- Risukeittiminen käyttö ei ole sallittua maastopalovaroituksen aikana siitä aiheutuvan kipinöintivaaran takia.
- Risukeitin on avotuli ja sen käyttöön tarvitaan maanomistajan lupa. Risukeittimen käyttö on valtion mailla sallittua Metsähallituksen tekemän linjauksen perusteella kaikkialla siellä missä liikkuminenkin. Luonnonpuistoissa liikkuminen on yleensä sallittua vain erikseen osoitetuilla poluilla ja liikkumisrajoituksia voi olla muillakin luonnonsuojelualueilla.
- Risukeittimien käytössä tulee aina noudattaa erityistä huolellisuutta. Keitin tulee asettaa hiekalle, kiviselle tai kasvittomalle alustalle, ei koskaan suoraan esim. ruohikkoon tai varvikkoon.
- Luonnonsuojelualueilla puiden, pensaiden tai muiden kasvien ja niiden osien ottaminen tai vahingoittaminen on kielletty. Luonnonsuojelualueilla risukeittimissä voidaan kuitenkin käyttää maahan pudonneita kuivia risuja ja oksia.
- Tuhka voidaan haudata maahan kun se on varmasti täysin jäähtynyt. Paras tapa jäähdyttämiseen on kastella tuhka runsaalla vedellä. Luonnonsuojelualueilla maaperän vahingoittaminen on kielletty, joten niillä tuhka voidaan sijoittaa esimerkiksi kiven alle.
Lue lisää
Spriikeittimet
Spriikeittimiä on muutamilla valmistajilla. Keittimeen kuuluu yleensä spriillä toimiva poltin, tuulelta suojaava kehikko, kattilat ja paistinpannu. Sarjaan on saatavilla lisäosia, esimerkiksi kahvipannu, kansi ja ruokailuastioita. Markkinoilla on myös myrskykeittimiä, joihin voi tehokkuuden lisäämiseksi lisätä kaasupolttimen tai petrolikeittimen.
Spriillä toimiva helppokäyttöinen myrskykeitin on toimintavarma, eikä siinä ole särkyviä liikkuvia osia. Tuulisellakin säällä myrskykeittimen poltin palaa hyvin ja äänettömästi kehikon suojassa. Keitin on melko huoltovapaa, pesun lisäksi huolloksi riittää tarvittaessa polttimon reikien puhdistaminen neulalla. Etuja on ruoantekovälineiden kulkeutuminen yhdessä paketissa, joka ei vie suurta tilaa rinkassa.
Ympäristömielessä spriikeitin on hyvä ratkaisu, koska polttoaine on tehty uusiutuvista (puu) luonnonvaroista. Jätemäärää voidaan minimoida, jos käytetään täyttöastioita. Huonoina puolina voidaan pitää tehottomuutta erityisesti talviaikaan, huonoa liekin säädettävyyttä ja kattiloiden nokeentumista, jota voidaan vähentää laimentamalla spriitä 10 % vedellä. Teho on myös kesäaikaan melko huono verrattuna muihin polttoaineisiin, sillä yhden vesilitran keittoaika on noin 10 minuuttia. Lisäksi on vaikeaa täyttää oikea polttoainemäärä polttimeen ilman, että ainetta menee hukkaan.
Spriikeittimen käytössä huomattavaa
- Koska spriin leimahduspiste on niin alhainen kuin +12 – +13 C, ei polttoainetta saa lisätä polttimoon ennen kuin se on jäähtynyt, ettei satu palo-onnettomuuksia. Älä myös käytä keitintä liian lämpimissä oloissa esim. lähellä kuumaa kamiinaa.
- Anna aina nestepolttimen palaa loppuun asti ja jäähtyä ennen kuin pakkaat sen reppuun.
- Nestepolttimoita ei kannata säilyttää kattiloiden sisällä. Pienikin pisara polttoainetta antaa ikävän lisämaun retkiruokaan.