Längd273.3 km
Varaktighet(2-5d)
Tavastlands Lodjursled "Hämeen Ilvesreitti" är en sommarvandringsled i hjärtat av södra Finland. Leden går genom skogar, sjöar och landsbygdslandskap. Den förbinder de vackraste naturplatserna i Hämeens järviylängöt med varandra och med områdets samhällen. På Hämeen Ilvesreitti kan du njuta av dagsutflykter, långa vandringar eller mountainbiking – med en total längd på upp till 270 kilometer! Leden är också idealisk för trailrunning. Längs den långa rutten finns kortare dagsturer och rundslingor som passar hela familjen.
- Tenholan linnavuori
- Ahveniston luonnonsuojelualue ja Hattelmalanharju
- Pääjärven virkistysalue
- Komion luonnonsuojelualue
- Liesjärven kansallispuisto
- Torronsuon kansallispuisto
Kontaktuppgifter
Presentationens innehåll
Hämeen virkistysalueyhdistys ryMer information om målet
Reittiosiot Hämeen Ilvesreitin varrella:
Riihimäen Riutta – Lopen Hirvijärvi (12 km) Reitti alkaa Riihimäen Riutan liikuntapuistosta ja kulkee vaihtelevassa maastossa metsäpoluilla, metsäautoteillä sekä maantien reunassa. Maasto on pääosin tiheää metsää, mutta mukana on kivikkoisia osuuksia ja jyrkkiä kohtia. Riihimäen puolella on moottoripyörien aiheuttamia uria, ja kesäisin osa poluista saattaa heinittyä. Reitin varrella on yhteys Paalijärven uimarannalle, jossa on pysäköintipaikka, nuotiopaikka ja käymälä.
Hirvijärvi – Lopen taajama (11 km) Tämä osuus kulkee metsäteitä, polkuja ja kävelyteitä pitkin. Maasto koostuu kauniista havumetsistä, ja reitti on hyvin viitoitettu. Lopen taajaman alueelta löytyy kauppa ja ravintoloita.
Lopen taajama – Kalamaja (13 km) Reitti kulkee enimmäkseen metsäpolkuja pitkin, mutta paikoin polut ovat heinittyneitä ja vaikeakulkuisia. Karttasovellus on suositeltava pitää mukana matkassa. Komion luonnonsuojelualueen kohdalla Samon ja Pikku-Samon reitit ovat helppokulkuisia. Kalamajan taukopaikalta löytyy pysäköintialue ja laavu.
Sähkönokka – Räyskälä – Iso-Melkutin (6 km) ja yhteys Poronpolulle (3 km) Reitti alkaa Sähkönokan uimarannalta ja kulkee Räyskälän ilmailukeskuksen kautta. Polut ovat hyväkuntoisia ja selkeästi merkittyjä. Tältä osuudelta on yhteys itään Poronpolulle Pirunkalliolle ja Rautakoskentielle. Alue sopii erinomaisesti maastopyöräilyyn. Iso-Melkutin on suosittu kirkasvetinen järvi, jota ympäröivällä harjupolulla on kaksi laavua ja nuotiopaikka. Melkutin tarjoaa elämyksiä niin patikoijille kuin sukeltajille.
Melkuttimet – Liesjärven kansallispuisto (20 km) Reitti kulkee vaihtelevasti metsissä ja kankailla. Polku johtaa Liesjärven kansallispuistoon, jossa on kauniit kuusimetsät. Liesjärven laavut tarjoavat hyviä levähdysmahdollisuuksia.
PItkä rengasreitti kahdella taukopaikalla mahdollistaa vaeltamisen hiljaisissa järvimaisemissa metsän keskellä.
Liesjärven kansallispuisto – Ruostejärvi (30 km) Tämä yhdysreitti vie Kyynäränharjun halki, joka yhdistää kansallispuiston pohjois- ja eteläosat. Harju tarjoaa upeita maisemia järvien ympäröimänä. Ruostejärven ympäristössä on monipuolisia reittejä ja palveluita. Eerikkilän urheiluopistolla Ruostejärven virkistysalueen vieressä voi yöpyä ja ruokailla. Ruostejärveltä reitti jakautuu kolmeen suuntaa.
Ruostejärvi – Saaren kansanpuisto (15 km) Helppokulkuinen polku johtaa Eerikkilän urheiluopiston ohi kauniiden kuusimetsien, suoalueen ja maalaismaisemien läpi Kaukolanharjulle. Reitti on hyvin opastettu.
Piippurinsuon kierros (6 km) Torronsuon itälaidalla, Valtatie kahden seisakkeelta pääsee kiertämään myös vajaan kuuden kilometrin mittaisen rengasreitin.
Räyskälä – Pääjärvi (10 km) Räyskälästä reitti jatkuu Pääjärvelle, ja se kulkee kauniiden mäntykankaiden ja lampien halki. Polkupohja on hyvä, mutta pohjoisosassa polut voivat kesäisin heinittyä. Reitti on selkeästi merkitty ja soveltuu myös maastopyöräilyyn. Reitillä on puronylitys, jossa sillan rakenne saattaa vaatia pyörän taluttamista.
Pääjärven Kierros (8 km) Pääjärven rengasreitti kulkee metsäpolkuja pitkin kapealle, järven reunustamalle harjulle. Reitti sisältää muutamia jyrkkiä nousuja ja kivikkoisia osuuksia. Lyhyempi Kynnysniemen kierros (4,5 km) tarjoaa kevyemmän vaihtoehdon. Molemmat reitit lähtevät Pääjärven pysäköintialueelta, jossa on myös käymälä ja tulipaikka.
Pääjärvi – Renko (23 km) Reitti on parhaimmillaan ennen juhannusta ja loppusyksystä. Reitti heinittyy kesäisi vähäisen käytön ja maaston vuoksi, mutta on selkeästi opastettu. Alueella on helppoa suunnistaa karttasovelluksen avulla. Suositeltavia lähtöpisteitä ovat Hämeen Härkätien opastuspisteet, kuten Lietsa, Pitkäjärvi tai Ruokojärvi. Rengon koululta on yhteys luontopolulle, joka yhdistyy Hämeen Ilvesreittiin.
Ahvenisto – Heinisuo (16 km) Ahveniston liikuntapuistolta alkava reitti kulkee taajamaympäristön, Hattelmalanharjun ja Painokankaannummen kautta metsäpoluille. Polku on hyvin merkitty ja sopii maastopyöräilyyn, mutta Heinisuolla mutaiset kohdat saattavat vaatia kumisaappaita.
Hattulan Maastopyöräreitti (18 km) Hattulan kauniit kangasmetsät ja harjut tarjoavat helppokulkuisen maastopyöräreitin. Reitti kulkee osin metsäpoluilla, hiekkateillä ja asfalttipinnoilla. Polku on selkeä ja juurakot sekä kivikot ovat harvinaisia.