UNESCO Global Geopárkkat

UNESCO Global Geopark -čuozáhagat muitalit eananspáppa ovdáneamis ja kultuvrraid šaddamis sierra sajiin máilmmis. Dát čuozáhagat leat riikkaidgaskasaččat mearkkašahtti luonddu hábmen guovllut, main leat áidnalunddot bákte- ja eanavuođu hápmašumit.

Suoma Geopárkkat

Árvvus adnon UNESCO Global Geopark-stáhtus mieđihuvvo geologalaččat áidnalunddot turismaguvlui. Suomas dása árvvolaš guovlluid fierpmádahkii leat dohkkehuvvon: Rokua, Lauhanvuori - Hämeenkangas, Saimaa, Salpausselkä ja Kraatterijärvi. Buot dát guovllut dolvot du mátkái guhkás mannanáigái ja fállet seammás čáppa luondduvásáhusaid.

Rokua Geopark – Jiekŋaáiggi luottat

Rokua Geopark, Suoma vuosttamuš UNESCO Global Geopark, lea Davvebađaeatnamis Muhos, Utajärvi ja Vaala guovllus.

Vásit jiekŋaáiggi árbbi go vánddardat: buolžžat, gárrerokkit, šerres jávrrit ja šattolaš johkaleagit muitalit máidnasa jiehki váikkuhusas. Olmmoš lea čuvvon suddi jieŋa ja geassádeaddji mearragátti. Olbmo historjá lea oidnosis birrasis geađgeáiggi ássiid luottain gitta bihkkaáigái, guoikaturismii ja modeardna arkitektuvrii.

Báktevuođu ráhkadusat dolvvot áiggis vel guhkkelebbui maŋás – gitta 2,8 miljárdda jagi duohkái. Rokua gneaisabávttit leat oassi EU boarrásamos vuođđobákteguovlluin.

Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark – Dološ várit

Lauhanvuori - Hämeenkangas Geopark lea Oarje-Suomas, golmma Satakunta, Máttabađaeatnama ja Pirkanmaa eanagottiid rádjeguovlluin. Guovlu lea nuppástuvvan guovtti miljárdda jagi áigge váriin jekkiid, vuvddiid ja johkalegiid eanadahkan. Návddaš guovllu mystihkalaš jeaggemeahcceguovlluin ja šerres jávrriin. Dáppe sáhtát oahpásmuvvat álbmotmehciide, buolžžaide ja vuvddiide sihke vásihit báikkálašhistorjjá dálongiliid, girkuid ja geađgešalddiid bokte.

Saimaa Geopark – Mohkohalli suologuovllu historjá

Saimaa Geoparkkas rahpasa oainnus mátta Saimaa ja jávreguovllu ovdáneapmái, gos dološ gáttit ja báktenjuohtamat muitalit máidnasa eatnama badjáneamis ja ovdahistorjjálaš eallimis. Dát geologalaččat mearkkašahtti guovlu Mátta-Gárjilis ja Mátta-Savos fállá mohkohalli čáhcejohtolagaid, sáttogáttiid ja viiddis jávrečilggiid. Bálvalusat gávdnojit nu čázis vánddardeaddjiide go dábálaš vánddardeaddjiide.

Salpausselkä Geopark – Jiehkkejogaid hábmen báiki

Salpausselkä Geopark lea Päijät-Hämees guđa gieldda guovllus ja čoahkkana guđa gielddas. Guovlu čájáhallá geologalaččat mearkkašahtti čuozáhagaid ja váikkuheaddji jiehkkejogaid hábmen buolžžaeanadagaid fiinnis olgolihkadanmehciinis. Vuosttaš ja Nubbi Salpausselkä mat mannet Mátta-Suoma čađa leat alimusat ja čuhcet eanemus čalbmái Salpausselkä Geopark-guovllus. Salpausselkät leat Suoma riikkaidgaskasaččat dovdosamos geologalaš luondduárbbit.

Salpausselät ja buolžžat valjis bodnečáhceváriinis leat šaddan maŋimuš jiekŋaáigge loahppageažis sullii 12000 jagi dassái. Guovllu čuođit jávrrit , smávva roggeládduin Suoma nubbin stuorimus jávrái Päijännei, hábmejit earenoamáš fiinna eanadagaid ja áhpásmuhttinvejolašvuođaid.

Kraatterijärvi Geopark – Meteorihta guođđán luodda

Kraatterijärvi Geopark Etelä-Pohjanmaas muitala máidnasa 78 miljovnna jagi dassái dáhpáhuvvan meteorihta beaškkiheamis. Beaškkiheapmi šaddadii kráhtera, man čađamihttu lei 22 kilomehtera ja man ravddat badjánedje 750 mehtera allodahkii. Jiehtanasa lágan kráhter lea dán áigge Lappajärvi, man birra badjáneaddji eanadagat leat oassi dološ beaškkihanguovllus.

Guovllus leat oidnosis ain beaškkiheami dagahan geađgešlájat, dego kárnáihta ja suevihta. kärnäihta lea oidnosis áidnalunddot báktebáljestupmin Kärnänsaaris Lappajärvis. Moallás suevihta šattai bávkkeheamis kráhteris áibmui girdán ávdnasiin. Suevihtas gávdnojit hárvenaš beaškkehandiamánttat, mat leat gávdnon máilmmis dušše golmma kráhteris.

Suoma UNESCO Global Geopark -čuozáhagain sáhtát oahpásmuvvat eatnanspáppa geologalaš historjái. Dat leat mátkečuozáhagat, main lea vejolaš návddašit luonddu čábbodagas ja oahppat seammás ođđa áššiid min planehtas!