”Retkeilijän tavoitteena on paitsi kokea elämyksellinen luontoretki, pysyä kuivana, ehjänä,
lämpimänä, iloisena ja toimintakuntoisena sitä tehdessään.”
Retken turvallisuus on miellyttävän retken A ja O ja voi vaikuttaa merkittävästi siihen, että retki tuntuu onnistuneelta. Se, että retki tuntuu onnistuneelta, vaikuttaa taas melko varmasti siihen, tuleeko retkelle lähdettyä uudestaan. Turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeää, jo siksi että retkeilijä uskaltaa luottavaisin mielin lähteä luontoon ja saa siitä paljon kaipaamiaan elämyksiä.
Mikä tekee retkestä innostavan?
Retkelle lähteminen ja arkiajatusten jättäminen kotiin nostaa innostusta helposti. Luonnon näkeminen, kokeminen ja siellä aktiivisesti toimiminen vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiimme ja piristää myös arkea.
Ensimmäiseksi retkeksi riittää yöpyminen kiehtovassa retkikohteessa, luonnon äänien kuuntelu ja luonnon havainnointi. Retken kruunaavat pienet asiat kuten retkiruokailu, ulkoilun ja liikkumisen kautta saatava hyvinvointi, kauniiden maisemien katselu ja yöpyminen luonnon syleilyssä.
Retken itsessään ei siis tarvitse olla haastava, vaan luonnossa liikkuminen omin voimin innostaa ja tempaa taatusti mukaansa kenet vain luontoon pyrkivän. Hyvän retken merkki on se, että retkelle on valmistauduttu hyvin, riskit eivät ole päällimmäisenä mielessä ja retken jälkeen on enemmän virtaa ja voimavaroja arkeen, kuin mitä se on ottanut.
Näillä ajatuksilla pääset alkuun!
Valmistautuminen retkelle takaa sen, että retkeilijät tietävät minne ollaan lähdössä ja mitä odottaa maastolta sekä retkeltä kokonaisuudessaan. Luottamusta lisää myös se, että osataan suunnistaa retken vaatimalla tavalla ja oma kunto riittää retkeen hyvin.
Retkellä pysytään toimintakuntoisena, kun ravintoa ja juotavaa on varattu retkelle riittävästi ja ruoanlaitto on porukalle helppoa ja mielekästä. Mukavalla retkellä osataan myös käyttää omia varusteita ja varusteet soveltuvat muutenkin hyvin suunniteltuun retkeen, maastoon ja säähän.
Ryhmässä tiedostetaan lisäksi mitkä ovat retken mahdolliset riskit ja osataan toimia, jos hätätilanne sattuu. Nämä seikat eivät kuitenkaan vie kaikkea huomiota itse retkestä, vaan tietoisuus riskeistä on valveutuneisuutta, joka mahdollistaa toimisen, jos ikävä tilanne sattuisi tulemaan vastaan.
Retkellä ollessaan retkeilijä tuntee olonsa osaksi luontoa ja osaa liikkua siellä luontevasti jälkiä jättämättä ja roskaamatta.
Päällimmäisenä asiana retkestä jää mieleen hyvä tunne. Kenties paras osoitus hyvästä retkestä on se, että retken päättyessä on jo uusi retkihaave alkanut kyteä mielessä.
Minkälaisia asioita kannattaa huomioida retken suunnittelussa?
Retken tyyppi ja retkiseurue – Mieti minkälaiseen kohteeseen olette lähdössä. Suunnitteletko helppoa vai vaativampaa retkeä ja miten porukkasi retkeilytausta istuu suunnitelmaan? Minkälaiset ovat retkikohteen puitteet, aiotteko telttailla vai yöpyä tuvissa ja ovatko suunnitellut päivämatkat lyhyitä vai pitkiä?
Kohde ja maasto – Onko kohde porukalle entuudestaan tuttu, vai lähdettekö retkelle paikkaan, josta ei ole aikaisempaa kokemusta? Hankkikaa kohteen kartta ja miettikää millainen on alueen maasto. Varatkaa retkelle riittävästi aikaa. Onko maasto helppokulkuista vai vaativaa ja kuinka pitkät ovat suunnitellut etäisyydet lähtöpisteen ja nuotio-/telttapaikkojen välillä? Minkälaiset ovat kohteen puitteet ja palvelurakennelmat? Mistä saatte juomavettä?
Vuodenaika ja sää – Vuodenaika ja sääolosuhteet vaikuttavat paljon retken vaativuuteen sekä retkelle mukaan valittaviin varusteisiin. Jos et ole retkeillyt aikaisemmin, on hyvä ajatus retkeillä kesäaikaan, jolloin vaatteet ja varusteet voivat olla kohtalaisen kevyet. Sääolosuhteiden muutoksiin on kuitenkin aina hyvä varautua kesälläkin liikkuessa. Kun
sääolosuhteet eivät haasta varusteita tai retkeilymukavuutta liikaa, on helpompi nauttia retkestä ja maisemista.
Varusteet ja oma osaaminen – Kaikkia varusteita ei tarvitse ostaa uutena ensimmäistä retkeä varten, vaan usein kotoa tai tuttavapiiristä löytyy jo varusteita, joilla päästä alkuun. Testatkaa varusteita retkiseurueen kanssa ennen retkelle lähtöä, jotta niiden käyttö retkellä on luontevaa. Voitte esimerkiksi yhdessä koepystyttää teltan ja harjoitella keittimen käyttöä. Näin saatte myös yhdessä kerättyä innostusta ennen retken varsinaista H-hetkeä!
Ruoka ja juoma – Aikuisen ihmisen ravinnon ja juoman tarpeesta löydät tietoa täältä. Tutustu retkikohteeseen ja mieti etukäteen, miten juomavettä on saatavilla. Sopiva ateriarytmi retkellä on olennainen asia, jotta retkeläiset pysyvät iloisina ja
toimintakuntoisina. Syö 3-4 tunnin välein ja nauti vettä 2-3 litraa päivässä.
Vaadittavat ensiapuvälineet ja taidot – Hyvin suunniteltu retki (reitti, yösija, ruokailu ja juomavesi, varusteet) minimoi aina turhat ja epämiellyttävät yllätykset. Kokeneempikin retkeilijä voi käyttää muistilistaa pakkaamista varten, jotta kaikki tarpeellinen tulee mukaan, mutta vältetään pakkaamasta turhaa painoa mukaan. Huolellisella valmistelulla vältetään
hätätilanteet, eikä retkelle tule lähdettyä liian köykäisin eväin. Kanna aina mukana pientä retkeilijän ensiapuvälinepakkausta ja muistuta retkelle lähtijöitä pakkaamaan mukaan omat henkilökohtaiset lääkkeensä. Selvitä miten pääset maastosta helpoiten pois omalle autolle tai lähimmän tien varteen, jos jotakin sattuisi. Lataa kännykälle 112 Suomi
–mobiilisovellus. Hätätilanteen sattuessa toimi rauhallisesti ja harkiten.