Maukas, ravitseva ja riittävä ruoka auttaa jaksamaan vaelluksella, ja miellyttävät ruokahetket virkistävät mieltä. Retkelle lähtiessä on ruokailut syytä suunnitella huolellisesti. Mitä pitempi retki, sen tärkeämpää on hyvä ravitsemus ja sitä paremmin ruokahuolto on suunniteltava.
Tämä retkiruokaosio auttaa suunnittelemaan ja toteuttamaan niin lyhyen päiväretken kuin pidemmän vaelluksenkin ruokailut.
Retkiruoan suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavia tekijöitä:
1. Mihin vuodenaikaan retki tehdään?
Retkiajankohta vaikuttaa retkiruoan suunnitteluun. Talvella keho tarvitsee enemmän energiaa lämpötilan ylläpitämiseen, jolloin ruokaakin tulee pakata mukaan enemmän. Retkeillessä tulee huomioida ulkolämpötilan vaikutus ruokien säilyvyyteen. Kesällä ruoat pilaantuvat helpommin ja mukaan voi pakata vain hyvin säilyviä ruokia. Talvella on jäätymisvaara ja polttoainetta kuluu enemmän erityisesti, jos juomavesi sulatetaan lumesta.
2. Minne retki suuntautuu?
Retkikohde vaikuttaa aterioiden suunnitteluun. Löytyykö retkikohteesta puhdasta vettä, vai pitääkö kaikki vesi kantaa mukana? Onko retkikohteessa mahdollista kalastaa, sienestää tai marjastaa ja näin täydentää ruokavaliota? Kuinka pitkiä ja haastavia päivätaipaleita tehdään, mitä muuta päiväohjelmaan kuuluu ja miten tämä vaikuttaa energian tarpeeseen retkellä?
3. Kuinka pitkälle ja raskaalle retkelle olet lähdössä?
Lyhyellä retkellä retkiruoassa on enemmän vaihtoehtoja. Koska ruokaa otetaan mukaan vähän, ei sen säilyvyyttä, painoa tai määrää tarvitse miettiä niin tarkkaan. Ruokaa voi myös pakata valmiina eväsrasioihin tai ruokatermokseen.
Pitkällä retkellä ruokaa tarvitaan paljon, viikon ruoat kahdelle voivat painaa jopa 10 kiloa. Vaellukselle kannattaa pakata mukaan vain ravintoarvoiltaan tuhtia ruokaa. Pidemmällä vaelluksella myös ruoan ravitsemuksellisella arvolla on suurempi merkitys. Tällöin ruoan suunnitteluun täytyy panostaa enemmän.
4. Kuinka monta henkeä ruokakuntaan kuuluu?
Valmistatko retkellä tai vaelluksella ruoat vain itsellesi, vai onko useampi suunnittelemassa ja valmistamassa ruokaa? Miten jaetaan suunnittelu- ja hankintavastuut sekä taakka, jotta paino jakautuisi koko retken ajan tasapuolisesti kaikille?
5. Millaista ruokarytmiä aiot noudattaa retkellä?
Retkillä ja vaelluksilla noudatetaan usein arjesta tuttua ruokarytmiä, joka sisältää aamiaisen, lounaan ja illallisen sekä tarvittavan määrän välipaloja. Joskus rytmiä on kuitenkin aiheellista muuttaa. Esimerkiksi talvella, kun päivät ovat lyhyitä, voi lounaan valmistaa aamulla valmiiksi ruokatermokseen ja säästää näin aikaa taivaltamiselle.
6. Mitä retkellä syödään?
Retkellä tekee usein mieli syödä sitä mitä arkenakin. Monipuolinen, ravitseva ja vaihteleva perusruoka pitää retkeilijän terveenä, reippaana ja hyvällä mielellä. Retkiruokaan voi panostaa niin paljon tai vähän kuin itse haluaa. Taitava ja kiinnostunut kokki kuivaa kaiken itse valmiiksi, helppouden suosija ostaa valmiita pussiruokia kaupasta. Pussiruokiakin voi tuunata ravitsevammiksi ja maittavammiksi lisäämällä niihin esimerkiksi kuivattua jauhelihaa, härkäpapu- tai soijarouhetta, juureksia tai marja- ja viherjauheita.
7. Kuinka paljon ruokaa pitää varata mukaan?
Retkellä energiankulutus on suurempi kuin koulussa tai toimistossa. Vaelluksella energiaa kuluu noin 2 500 – 4 000 kaloria päivässä. Kulutukseen vaikuttavat kuormitus, lämpötila, vaeltajan ikä, koko ja sukupuoli. Arvioi energiantarpeesi ja varaa ruokaa sen mukaisesti.
Ota mukaan muutama ylimääräinen ruoka-annos yllättävien tilanteiden varalle. Kulutus voi yllättää, ja tarvitset lisätankkausta, tai retki saattaa pidentyä odottamattomasti.
