Pituus92 km
Kesto(2-5d)
HaastavuusKeskivaativa
Väliväylän melontareitti seurailee historiallista uittoreittiä, jota pitkin on kuljetettu tukkeja Saimaalta Kymijoen vesistöön. Reitti on Etelä-Suomen pisimpiä melontareittejä Lappeenrannasta Kouvolaan, tässä esittely Etelä-Karjalan osuudesta Kannuskoskelle asti. Reitillä on rantautumispaikkoja noin 5 km välein, infotaulut kertovat reitin historiasta.
- Mielenkiintoinen historia uittoreittinä kahden päävesistön välillä
- Vaihtelua tuovat siirtymiset toiseen vesistöön Rutolassa ja Kärenlammella
- Lappeenrannan satama ja kaupungin lähisaaret Pien-Saimaalla
- Runsaat ja hyvin varustetut rantautumispaikat
Pituus
142.2 kmHaastavuus
KeskivaativaKesto
2-5dReittityyppi
Avovesi
Lisätietoa reitistä
Reitin ensimmäiset kilometrit Lappeenrannasta lähdettäessä taittuvat Pien-Saimaalla, jossa meloja voi valita tuulen mukaan miltä puolta saaria kiertää matkalla kohti Rutolaa, vai poikkeaako tutustumassa sota- ja linnoitteiden rakennushistoriaan Naurissaaressa tai Ruusin Turasalon kalliomaalauksiin. Orjainniemessä on pieni luonnonsuojelualue ja sen vieressä on uusi levähdyspaikka, jossa laavu ja tulipaikka, rantautuminen sileälle kalliolla. Alkumatkan suuret järvenselät ovat nyt ohi ja maisema vaihtuu kapeaan Kähönsalmeen. Matkan varrelle jää Monnonlahden levähdyspaikka, jossa grillikatos, käymälä ja melojien laituri. Seuraavat rantautumismahdollisuudet ovat Rutolassa: Lapatonniemi toimii lähtö- ja päätöspaikkana, siellä on käymälä ja melojien laituri.
Reitti jatkuu Telataipaleen läpi - vanhan Mikkelin tien alituksen jälkeen saavut Myllylammelle, jossa on kotalaavu, käymälä ja laituri. Täältä on myös mahdollista aloittaa ja päättää retki. Kohteessa kannattaa ehdottomasti tutustua alueen uittohistorian näkyvään merkkiin, ylivientilaitokseen, joka on noin 100 metrin päässä laavulta. Noin 150 metrin kanto-osuuden jälkeen laskeudutaan Kärenlammellet. Kärenlammen eteläisestä laiturista on lähes kilometrin pituinen maataival seuraten vanhaa ja osittain kunnostettuakin uittoränniä. Sen jälkeen edessä on soiden ympäröimä, tummavetinen ja käärmemäisen kapea Jängynjärvi. Jängynjärven jälkeen melojaa odottavat Varis-Lavolan korkeat kalliot, Vetjajärven kalliomaalaukset ja Vuossaaren Salpalinja-bunkkerit.
Kivijärvellä kapeikko vaihtuu selkävedeksi ja matka jatkuu kohti länttä Sarviniemen kärjen kutsuvan hiekkarannan ohitse. Risulahdentien alituksessa vanhat siltarakenteet ovat vaikuttavat. Jurvalassa palvelut ovat vain lyhyen matkan päässä Väliväylän varrelta.
Luumäen jälkeen matka jatkuu kohti luodetta ja Savitaipaleentien alitusta. Ala-Kivijärven Tynkäniemessä melojaa tervehtivät harmaina ja valkoisina vedestä kohoavat lukuisat luodot ja karikot. Uittorakenteiden värittämällä Kelkjärvellä väylän mutkat tuovat mukavaa vaihtelua matkantekoon. Tuohtiainen on viimeinen suurempi järviosuus ennen Kannuskoskea. Lisääntynyt virran voimakkuus on ensimmäinen ennusmerkki Kannuskosken jälkeen edessä olevista koskiosuuksista.