Retkeily & ulkoiluPituus17,9 km
Tiilikan kierto on kaunis ja erämainen pitkä päivävaellus tai leppoisampi viikonloppuvaellus. Reittiä leimaavat pitkät, veden ympäröimät harjut ja hiekkarannat sekä suo- ja metsäalueiden vaihtelu. Tällä reitillä tarvitset soututaitoa, sillä Pohjois- ja Kalmoniemet erottavassa Selkäsalmessa on ylitysveneet ja salmi on soudettava yli kolmesti.
Selkäsalmen ylitysveneessä ongelmia, veneet ovat käytössä
Selkäsalmen ylitysveneessä Tiiilikankierron varrella on asiakkaalta tulleen tiedon mukaan ongelmia, jotka vaikuttavat etenkin yksin vaeltaviin. Toisen veneen airon hankain on poikki. Toisella rannalla veneen vinssi on rikki, joten vene täytyy vetää rannalle käsivoimin. Kerromme heti, kun tilanne on korjattu.
Lue lisääTiilikankierron ylitysveneet Selkäsalmessa ovat vesillä
Kevät on ollut varhainen ja tulva on jäänyt maltilliseksi, joten Selkäsalmen ylitysveneet Tiilikankierron varrella ovat vesillä.
Lue lisää
RengasreittiSuositeltava kulkusuunta myötäpäivään.
MonikäyttöreittiReitillä voi liikkua kävellen, pyörällä, lumikengillä tai polkujuosten.
LeiriytymismahdollisuusLeiriytyminen on sallittua ainoastaan Kosevan ja Venäjänhiekan tulentekopaikkojen läheisyydessä.
TulentekopaikkaTarkista aina voimassa oleva maastopalovaroitus ennen tulentekoa.
KäymäläMuista tuoda wc-paperi.
Muista roskapussiReitillä ei ole jäteastioita. Tuo roskapussi ja vie roskat mennessäsi.
VesipisteJuomavesikaivo Uiton kämpän pihassa.
Yhteystiedot
Reitin voi aloittaa sekä Pohjoisniemestä että Sammakkotammelta. Voit myös kiertää vain joko pohjoispuolen (11 km) tai eteläpuolen (kts. Uiton kierto 7 km) reitistä. Reitillä on kaksi telttailualuetta, Venäjänhiekka ja Koseva, joten päivämatkat tulee sovittaa niiden mukaan. Tämä reittikuvaus alkaa Sammakkotammelta ja kulkee myötäpäivään.
Sammakkotammella on pysäköintialue, tulentekopaikka, kuivakäymälä ja opastuskatos. Ensin ylitetään Sammakkotammi eli vanha uittopato, jonka päälle on rakennettu kävelysilta. Reitin ensimmäinen puolisko kulkee ylös ja alas harjuja pitkin. Puiden lomasta pilkistelevät Sammakko- ja Autiojärvi. Venäjänhiekalle on noin neljän kilometrin matka. Venäjänhiekalla on tulentekopaikka ja kuivakäymälä. Lähin juomavesikaivo sijaitsee Uiton kämpällä, noin 400 metrin päässä. Venäjänhiekalla voi myös leiriytyä.
Venäjänhiekalta jatketaan pohjoiseen. Pian alkaa Kalmo- ja Pohjoisniemen rajoitusalue, jolla kulkeminen on sulan maan aikaan sallittua vain merkityillä reiteillä. Merkintä on puihin maalattu pyöreä maalimerkki. Rajoituksilla suojellaan harjujen muinaismuistoja kuten vanhoja hautoja.
Kalmoniemen päässä odottaa reitin soutuetappi eli Selkäsalmen ylitys. Vaikka etäisyys on verrattain lyhyt, on salmi herkkä tuulille, eikä ylitys välttämättä onnistu huonolla kelillä. Kuvalliset ohjeet ylitysveneiden käyttöön löytyvät veneiden vierestä, säilytyslaatikoiden kyljestä. Säilytyslaatikoista löytyvät myös pelastusliivit veneiden käyttäjille. Huomaa, että ylityksen jälkeen molemmille rannoille täytyy jäädä vene. Tästä syystä salmi on soudettava yli kolme kertaa. Ensiksi soudetaan hakemaan vene vastarannalta ja hinataan se lähtörantaan. Vasta sitten soudetaan vastarannalle ja päästään jatkamaan matkaa.
Reitti jatkuu upeissa Pohjoisniemen harjumaisemissa Kosevalle, jossa on pieni autiotupa ja tulentekopaikka. Kosevalla on myös mahdollista leiriytyä.
Kosevalta reitti jatkuu Pohjoisniemen pysäköintialueelle, josta reitti kääntyykin palaamaan Tiilikkajärven itäistä rantaa seuraillen kohti Koirakiven tulentekopaikkaa. Kosevalta Koirakivelle on noin 8 km. Rantametsät ovat reheviä ja matkalla kuljetaan majavien pihakentän sivuitse. Heti Koirakiven tulentekopaikan jälkeen saavutaan Tiilikanaution tilalle. Tällä paikalla on sijainnut yksi Tiilikan kylän ensimmäisistä taloista 1700-luvun alkuvuosikymmeninä.
Tiilikanautiolta voit joko jatkaa suoraan Uiton kämpälle (noin 1 km) tai valita ylimääräisen kiertoreitin (noin 2,2 km) Autionkiertoa pitkin. Molemmat reittivaihtoehdot johtavat Uiton kämpälle, jonka pihapiirissä on tulentekopaikka, käymälä ja juomavesikaivo. Uitolta jatketaan Itkonjoen sillan yli ja siitä Autiojärven itäpuolta kohti Sammakkotammea.
Viimeinen, reilun kolmen kilometrin etappi kuljetaan tasaisessa maastossa, jossa pitkostetut suo-osuudet ja kuivat kangasmetsän saarekkeet vuorottelevat. Keväisin ja erityisen sateisina kesinä myös tällä osuudella voi olla kohtia, jossa vesi nousee polulle tai pitkospuille saakka.