Pituus20 km
Kesto(2-4 h)
HaastavuusKeskivaativa
Talvinen Ahmankierros on kurkistus Syötteen talven parhaisiin paloihin tiiviissä 17 kilometrin paketissa. Reitti kulkee avarien aapasoiden ja vaarojen tykkykuusikoiden keskelle sekä legendaariselle Ahmatuvalle, jonka kamiinan lämmössä on leppoisaa viettää taukoa talvipäivän keskellä. Jos haluaa ottaa talviseikkailusta kaiken irti, voi Ahmatuvalle jäädä myös yöksi joko autio- tai vuokratuvan puolelle. Vuokratuvassa yöpyjä pääsee myös huuhtomaan retkihiet iholta erämaasaunan lämmössä.
Yhteystiedot
Talvireitti on noin metrin levyinen moottorikelkalla huollettu ura, ja ne on merkattu maastoon risteyksistä löytyvin talvireitti -kyltein sekä sinisillä aurausviitoilla. Reitti alkaa Syötteen luontokeskuksen pysäköintialueen reunassa olevalta kansallispuiston portilta, josta lähdetään aluksi Naavaparran polkua pitkin alas kohden Annintupaa. Joki ylitetään kulkemalla sillan yli latua myöten. Yhteiskäyttöalue on noin sata metriä pitkä, jonka jälkeen talvireitti haarautuu oikealle. Ahmatuvalle reitti haarautuu kahdesta kohtaa ja mikäli käännyt vasta jälkimmäisestä haarasta, on nousu Ahmavaaralle helpompi. Ahmatuvan jälkeen reitti jatkuu aluksi yhtä matkaa ladun kanssa, kunnes poikkeaa siitä Kukkarosuolla. Suo-osuuksilla reitti saattaa olla ummessa tuulisella säällä, joten kannattaa valmistautua taluttamaan pyörä suon halki. Kukkarosuon jälkeen kuljetaan kuusimetsässä lähelle Selkävaaran lakea, josta alkaa vauhdikas lasku. Laskun aikana ohitetaan Välituvalle vievä reittipisto ja ylitetään Ahmatuvan latu. Sen jälkeen saavutaan t-risteykseen, josta käännytään oikealle ja palataan luontokeskukselle Annintuvan kautta. Yleensä reitti on auki helmikuusta huhtikuun puoleenväliin saakka.
Reitillä voi liikkua myös koiravaljakoita sekä kansallispuiston huoltokelkkoja, joita tulee väistää! Kansallispuiston talvireitit ovat monikäyttöuria, joilla saa kulkea lihasvoimin esimerkiksi pyörällä, kävellen, lumikengillä tai hiihtämällä. Reitit lanataan moottorikelkalla noin kerran viikossa. Pyryn sattuessa reittejä ei välttämättä päästä heti kunnostamaan. Pelkillä kengillä kävelemistä talvireiteillä suositellaan vain, jos reitti on pakkautunut niin kovaksi, ettei kulkemisesta aiheudu reitille vauriota. Alueen yritykset myyvät latupassia, jolla katetaan osa reittien kunnossapitokuluista.