Jokaisenoikeudet
Jokaisenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta olla luonnossa siitä riippumatta, kuka maan omistaa.
Jokaisenoikeudet ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa. Luonnon käyttämiseen jokaisenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Eri lait antavat, ohjaavat tai rajoittavat jokaisenoikeuksia.
Huomioithan, että jokaisenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa kaikilla alueilla, kuten kansallispuistoissa.
Jokaisenoikeudella saat
Liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä.
Ratsastaa maastoa vahingoittamatta.
Oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, jolla liikkuminenkin on sallittua.
Poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja.
Veneillä, uida ja kulkea jäällä.
Onkia ja pilkkiä.
Jokaisenoikeudella et saa
Tehdä avotulta toisen maille.
Häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla.
Roskata ympäristöä.
Kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita.
Ajaa moottoriajoneuvolla maastossa.
Kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla.
Ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta.
Ottaa sammalta tai jäkälää.
Häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä tai poikasia.
Häiritä eläimiä.
Haitata maanomistajan maankäyttöä.
Kalastaa ja metsästää ilman asianmukaisia lupia.
Päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle.
Pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella.
Pitää koiraa kytkemättömänä 1.3.-19.8. välisenä aikana.
Jokaisenoikeudet luonnonsuojelualueilla
Suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa luonnonsuojelulailla, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen edellyttää sitä.
Suojelualueilla liikkumista voidaan rajoittaa luonnonsuojelulailla, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen edellyttää sitä.
Leiriytymistä voidaan rajoittaa tai se voidaan kokonaan kieltää. Tällaiset rajoitukset löytyvät alueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksistä tai järjestyssäännöistä. Eri luonnonsuojelualuetyypit poikkeavat kuitenkin varsin paljon toisistaan tässä suhteessa.
Luontoon-palvelussa esiteltyjen retkikohteiden yhteydessä kerrotaan myös kohdekohtaisista ohjeista ja säännöistä.
Kasvien ja kasvinosien kerääminen sekä hyönteisten pyydystäminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa ja sallittu vain tieteellistä tutkimusta varten.
Luonnonsuojelualueilla ei saa ottaa maa-aineksia eikä vahingoittaa maa- tai kallioperää.
Onkimista ja pilkkimistä voidaan rajoittaa joissakin vesistöissä (muun muassa vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueet).
Metalliesineiden etsiminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa ja sallittu vain tieteellistä tutkimusta varten. Metsähallituksen hallinnoimilla valtion mailla saa käyttää metallinetsintä jokamiehenoikeudella osoittamaan metalliesineiden sijainteja. Kaivajalla kuitenkin olla maanomistajan lupa.
Periaatteet suojalualuetyypeittäin
Kansallispuistoissa saa yleensä liikkua vapaasti rajoitusosia lukuun ottamatta.
- Merkityillä reiteillä kulkeminen vähentää luonnon kulumista ja on turvallisempaa.
- Leiriytyminen on sallittu vain tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Marjastus, sienestys, onkiminen ja pilkkiminen on sallittu.
- Sellaiset jokaisenoikeuksiin kuuluvat liikkumismuodot kuin ratsastus, pyöräily ja koiravaljakkoajelu on yleensä sallittu vain siihen tarkoitukseen osoitetuilla reiteillä.
Soidensuojelualueilla jokaisenoikeuksia ei yleensä ole rajoitettu millään tavalla. Liikkuminen ja leiriytyminen on vapaata, samoin sienestys, marjastus ja kasvien kerääminen. Joillakin soidensuojelualueilla on tosin rajoitusosia, joilla liikkuminen on kielletty lintujen pesimisaikaan.
Joillakin pienemmillä suojelualueilla, esimerkiksi vanhojen metsien ja lehtojen suojelualueet, on leiriytyminen kielletty. Muuten on liikkuminen vapaata, samoin marjastus ja sienestys.
Tiukimmin suojelluilla alueilla, luonnonpuistoissa ja hylkeidensuojelualueilla , on liikkuminen sallittu vain Metsähallituksen luvalla.
- Poikkeuksen muodostavat ne luonnonpuistot, joiden läpi kulkee retkeilyreitti. Reitiltä ei saa poiketa.
- Kevon ja Sompion luonnonpuistoissa on muista luonnonpuistoista poiketen mahdollista leiriytyä osoitetuilla paikoilla.