Kaskenpolttajien talo
Telkkämäellä on ollut torppa jo 1700-luvun alkupuoliskolla, ennen isojakoa. Virallisesti Telkkämäen palsta erkaantui Mustolanmäestä 1870-luvulla, jolloin torppaan asettui asumaan Mustolanmäen isännän poika Matti Mustonen. Pysyvien peltotilkkujen perustaminen kiviseen maahan oli hankalaa, joten viljely perustui pitkään kaskeamiseen. Mustoset viljelivät tilaa aina 1960-luvulle saakka, viimeiset kasket poltettiin 1940-luvulla.
Telkkämäellä vanhan ajan tunnelmiin päästään jo ennen kuin saavutaan talon pihaan, sillä sinne johtavaa tietä reunustavat kaavilaismalliset pisteaidat. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja se on kunnostettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, aitat ja savusauna.
Kauniisti harmaantuneiden rakennusten lisäksi pihapiirin kuuluvat laitumet ja siellä laiduntavat eläimet. Laiduntamisen ja niittämisen ansiosta Telkkämäen piha-alueet säilyvät kauniina ketoina ja välillä jo taantuneidenkin aluieden niittylajisto laajenee ja monipuolistuu.
Aukioloajat ja sijainti
Kulkuyhteydet
Telkkämäen luonnonsuojelualue sijaitsee Kaavin kunnassa valtatie 17 pohjoispuolella. Osoite Kaiturintie 419, 73600 Kaavi.
- Omalla autolla tuleville on opasteet Kaavin kirkonkylällä ja Kaavi - Juankoski -tien (nro 569) varrella. Autojen pysäköintialue sijaitsee 200 metrin päässä Telkkämäen pihapiiristä. Telkkämäellä ei ole talvikunnossapitoa.
Aukioloajat
Telkkämäen kaskiperinnetilan talon ovet ovat avoinna kesäisin kesä-elokuussa. Kesän 2025 aukioloajat ilmoitamme pikimmiten, kun ne selviävät.
- Pihapiiriin ja luonnonsuojelueeseen voi tutustua vuoden ympäri.
Tapahtumat ja muuta tekemistä
Telkkämäessä järjestetään vuosittain kaskeamiseen liittyviä yleisötapahtumia, joista odotetuin on kaskenpoltto. Kaski poltetaan yleensä kesäkuun alussa. Tarkkaan ajankohtaan vaikuttavat niin sateet, tuulet kuin edellisen talven lumetkin, joten usein ajankohta voidaan päättää vasta muutamaa päivää aikaisemmin. Seuraa siis tiedotustamme tällä sivulla.
Tervetuloa myös oppimaan ja osallistumaan nauriin- ja rukiinkylvöön, kaskirukiin puintiin riihen lämmössä tai nauriiden nostoon.
Telkkämäen pihapiiri ja luontopolut ovat avoinna vuoden ympäri. Rakennukset ovat lukittuja, mutta navetan pikkuhuoneesta löytyy pieni valokuvanäyttely, joka kertoo Telkkämäen nykypäivän kaskenpoltosta. Lisäksi Rietulan kierto -luontopolulla on opasteet, jotka auttavat tulkitsemaan kaskenpolton jälkiä Telkkämäen luonnossa ja maisemassa.
Kaskeaminen jatkuu Telkkämäessä
Kaskeamisen historia ulottuu Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Pohjois-Savon asuttamiseen 1400-luvulta lähtien kaskeaminen liittyy läheisesti. Kaskenviljelymuodoista erityisesti huuhtakaski eli havumetsään tehty kaski on ollut savolaisen uudisasutuksen teknillinen ja taloudellinen perusta.
Telkkämäessä näkyvimpiä merkkejä menneisyyden kaskikulttuurista ovat kaskialueen raivauksen yhteydessä muodostuneet kivirauniot ja kasketuille alueille kasvaneet lehtimetsät sekä nauriskuopat.
Metsähallitus on polttanut Telkkämäessä perinteisiä menetelmiä käyttäen kaskia vuodesta 1993 lähtien. Yleensä kasket ovat olleet nuoreen lehtimetsään poltettavia ns. tavallisia kaskia. Ensimmäinen huuhtakaski poltettiin kuusimetsässä vuonna 2000. Tämän jälkeen alueella on poltettu myös rieskakaskia. Rieskamaa eli tuoreskaski tehdään nuoreen, pensasmaiseen lehtimetsään. Muutamaa katovuotta lukuun ottamatta alueella on poltettu vuosittain vähintään yksi kaski.
Telkkämäessä seuraavaksi kaskettavat alueet tunnistaa puista, joiden alaosasta on poistettu kuorikerros eli puut on kolottu pystyyn kuivumaan kaskeamista varten. Tällainen pykälikkökaski kaadetaan kuivumaan huhtikuussa, mutta tavallinen kaski heinäkuussa. Kaski poltetaan seuraavan vuoden toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Sen sijaan rieska- eli tuorekaski poltetaan samana kesänä. Kaski sytytetään koko leveydeltään palamaan. Kun tuli on roihunnut sen verran, että maan kamara on palanut parin sentin syvyydeltä, sitä siirretään viertokangella eteenpäin seuraavaan palamattomaan kohtaan. Viertämistä jatketaan kunnes koko kaskialue on poltettu. Polttamisen myötä saadaan puiden ja maaperän ravinteet viljelykasvien käyttöön.
Telkkämäen kaskissa kasvatetaan yleensä naurista ja ruista. Lisäksi kaskissa on viljelty ohraa, tattaria, kauraa ja pellavaa. Jos kaskeen kylvetään naurista, se tapahtuu juhannusviikolla. Nauriin siemene töpeksitään eli syljetään peltoon yksitellen. Kylvettävä alue karhitaan risukarhilla ennen ja jälkeen kylvämisen. Perinteisesti kaskiruis kylvetään Laurin päivänä 10. elokuuta. Tällöin maa kynnetään paloaatralla eli auralla ja karhitaan risukarhilla. Telkkämäen kaskiruis on aitoa kaavilaista alkuperää ja se on talletettu jälkipolvia varten geenipankkiin.
Nauriit nostetaan syksyllä ennen pakkasia. Ruis talvehtii kaskessa ja seuraavan vuoden syksyllä se leikataan sirpillä, kuivataan kuhilailla ja puidaan riihessä. Rukiinleikkuu tehdään talkoilla yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.
Lue lisää kaskiperinteestä, kaskeamisen tekniikoista ja kaskitilan vuodenkierrosta.
