Telkkämäen perinnetila

Telkkämäellä on ollut torppa jo 1700-luvun alkupuoliskolla, ennen isojakoa. Virallisesti Telkkämäen palsta erkaantui Mustolanmäestä 1870-luvulla, jolloin torppaan asettui asumaan Mustolanmäen isännän poika Matti Mustonen. Pysyvien peltotilkkujen perustaminen kiviseen maahan oli hankalaa, joten viljely perustui pitkään kaskeamiseen. Mustoset viljelivät tilaa aina 1960-luvulle saakka, viimeiset kasket poltettiin 1940-luvulla.

Telkkämäellä vanhan ajan tunnelmiin päästään jo ennen kuin saavutaan talon pihaan, sillä sinne johtavaa tietä reunustavat kaavilaismalliset pisteaidat. Nykyinen päärakennus on peräisin 1800-luvun loppupuolelta ja se on kunnostettu 1900-luvun alkupuolen asuun. Päärakennuksen lisäksi pihapiirissä on navetta, riihi, aitat ja savusauna.

Kauniisti harmaantuneiden rakennusten lisäksi pihapiirin kuuluvat laitumet ja siellä laiduntavat eläimet. Laiduntamisen ja niittämisen ansiosta Telkkämäen piha-alueet säilyvät kauniina ketoina ja välillä jo taantuneidenkin aluieden niittylajisto laajenee ja monipuolistuu.

• Lue lisää perinneympäristöjen hoidosta (metsa.fi)
• Lue lisää kulttuuriperinnön hoidosta (metsa.fi)

Kulkuyhteydet

Telkkämäen luonnonsuojelualue sijaitsee Kaavin kunnassa valtatie 17 pohjoispuolella. Osoite Kaiturintie 419, 73600 Kaavi.

• Omalla autolla tuleville on opasteet Kaavin kirkonkylällä ja Kaavi - Juankoski -tien (nro 569) varrella. Autojen pysäköintialue sijaitsee 200 metrin päässä Telkkämäen pihapiiristä. Telkkämäellä ei ole talvikunnossapitoa.

Aukioloajat

• Telkkämäen perinnetila on avoinna tapahtumien yhteydessä.
• Kesä-elokuussa 2.6.-24.8. ovet ovat avoinna useimmiten arkisin, kun talon väki on töissä talon pihapiirissä tai viljelyksillä. Voit soittaa meille etukäteen tulostasi, niin tiedämme olla paikalla. Kerromme mielellämme Telkkämäen kaskiperinnetilasta ja kaskiviljelystä! Tavoitat meidät puhelimitse 2.6.-24.8. numerosta 040 0346469.
• Pihapiiriin ja luonnonsuojelueeseen voi tutustua vuoden ympäri.

Telkkämäessä järjestetään vuosittain kaskeamiseen liittyviä yleisötapahtumia, joista odotetuin on kaskenpoltto. Kaski poltetaan yleensä kesäkuun alussa. Tarkkaan ajankohtaan vaikuttavat niin sateet, tuulet kuin edellisen talven lumetkin, joten usein ajankohta voidaan päättää vasta muutamaa päivää aikaisemmin. Seuraa siis tiedotustamme tällä sivulla.

Kesän 2025 tapahtumia

15.06.2025 Luonnonkukkien päivä ja Puskasoitto

• klo 11 opastettu retki Telkkämäen kukkaloistoon. Valtakunnallisen tapahtumanpäivän teemalaji on harakankello. Oppaina Pohjois-Savon ELY-keskuksen asiantuntijat. Retki kulkee helpoissa maastoissa Telkkämäen pihan lähistöllä. Maasto ei kuitenkaan ole esteetön. Vapaa pääsy.
• klo 12 perinteinen Telkkämäen Puskasoitto kokoaa yhteen alueen kansanmuusikoita. Tapahtuman nimen mukaisesti musiikkia voi niin puskassa, pirtissä kuin huussin nurkallakin. Kaavin pitäjäseura ry tarjoaa kahvit. Vapaa pääsy.

26.6. klo 12 Pidempi kaskiretki

• Opastettu retki Telkkämäen kaskille ja viljelyksille. Talon väki johdattaa tänä vuonna poltetulle ja vilelyssä oleville kaskille. Maasto on helppoa polkua ja soratietä, muttei esteetöntä. Hyvät kengät jalkaan. Matkaa kertyy vajaa kolme kilometriä. Vapaa pääsy.

11.07.2025 klo 18 Runon ja suven ilta

• Tunnelmallinen runotapahtuma Eino Leinon päivän eli Runon ja suven päivän kunniaksi. Paikalla Marjaana-pappi.
  Kaavin pitäjäseura ry tarjoaa kahvit. Vapaa pääsy.

17.7. klo 12 Pidempi kaskiretki

• Opastettu retki Telkkämäen kaskille ja viljelyksille. Talon väki johdattaa tänä vuonna poltetulle ja vilelyssä oleville kaskille. Maasto on helppoa polkua ja soratietä, muttei esteetöntä. Hyvät kengät jalkaan. Matkaa kertyy vajaa kolme kilometriä. Vapaa pääsy.

31.7. klo 12 Pidempi kaskiretki

• Opastettu retki Telkkämäen kaskille ja viljelyksille. Talon väki johdattaa tänä vuonna poltetulle ja vilelyssä oleville kaskille. Maasto on helppoa polkua ja soratietä, muttei esteetöntä. Hyvät kengät jalkaan. Matkaa kertyy vajaa kolme kilometriä. Vapaa pääsy.

9.8.2025 Kati Ahmaharju: Emännän vuosisata

• klo 13 pieni retki Telkkämäen kaskille ja viljelyksille. Telkkämäen väki johdattaa tuoreimmille kaskille pihan laidalla. Maasto on helppoa, muttei esteetöntä. Matkaa kertyy noin kilometri. Vapaa pääsy.
• klo 14 Emännän vuosisata. Kati Ahmaharjun suositut monologiesitykset pohjoissavolaisten emäntien elämästä eri aikoina. Tällä kertaa eläydytään Telkkämäen emäntä Charlotta Voutilaisen tarinaan. Vapaa pääsy.

10.08.2025 klo 10 Maakirkko

• Kaavin seurakunnan jumalanpalvelus Telkkämäen pihakentällä, kansankirkon hengessä. Maakirkot juontavat juurensa aikaa, jolloin kulkuyhteydet olivat huonompia, ja jumalanpalveluksia järjestettiin siksi talojen pihapiireissä. Kahvitus. Vapaa pääsy.

Tervetuloa myös oppimaan ja osallistumaan nauriin- ja rukiinkylvöön, kaskirukiin puintiin riihen lämmössä tai nauriiden nostoon! Seuraa viestintäämme Telkkämäen Facebook-sivulla tai ota yhteyttä: 040 0346469 Numerosta tavoittaa Telkkämäen henkilökuntaa arkisin 2.6.-24.8.2025

Pihapiiri ja luontopolut ovat aina avoinna

Telkkämäen pihapiiri ja luontopolut ovat avoinna vuoden ympäri. Rakennukset ovat lukittuja, mutta navetan pikkuhuoneesta löytyy pieni valokuvanäyttely, joka kertoo Telkkämäen nykypäivän kaskenpoltosta. Lisäksi Rietulan kierto -luontopolulla on opasteet, jotka auttavat tulkitsemaan kaskenpolton jälkiä Telkkämäen luonnossa ja maisemassa.

Kaskeamisen historia ulottuu Suomessa esihistorialliselle ajalle saakka. Pohjois-Savon asuttamiseen 1400-luvulta lähtien kaskeaminen liittyy läheisesti. Kaskenviljelymuodoista erityisesti huuhtakaski eli havumetsään tehty kaski on ollut savolaisen uudisasutuksen teknillinen ja taloudellinen perusta.

Telkkämäessä näkyvimpiä merkkejä menneisyyden kaskikulttuurista ovat kaskialueen raivauksen yhteydessä muodostuneet kivirauniot ja kasketuille alueille kasvaneet lehtimetsät sekä nauriskuopat.

Metsähallitus on polttanut Telkkämäessä perinteisiä menetelmiä käyttäen kaskia vuodesta 1993 lähtien. Yleensä kasket ovat olleet nuoreen lehtimetsään poltettavia ns. tavallisia kaskia. Ensimmäinen huuhtakaski poltettiin kuusimetsässä vuonna 2000. Tämän jälkeen alueella on poltettu myös rieskakaskia. Rieskamaa eli tuoreskaski tehdään nuoreen, pensasmaiseen lehtimetsään. Muutamaa katovuotta lukuun ottamatta alueella on poltettu vuosittain vähintään yksi kaski.

Telkkämäessä seuraavaksi kaskettavat alueet tunnistaa puista, joiden alaosasta on poistettu kuorikerros eli puut on kolottu pystyyn kuivumaan kaskeamista varten. Tällainen pykälikkökaski kaadetaan kuivumaan huhtikuussa, mutta tavallinen kaski heinäkuussa. Kaski poltetaan seuraavan vuoden toukokuun lopussa tai kesäkuun alussa. Sen sijaan rieska- eli tuorekaski poltetaan samana kesänä. Kaski sytytetään koko leveydeltään palamaan. Kun tuli on roihunnut sen verran, että maan kamara on palanut parin sentin syvyydeltä, sitä siirretään viertokangella eteenpäin seuraavaan palamattomaan kohtaan. Viertämistä jatketaan kunnes koko kaskialue on poltettu. Polttamisen myötä saadaan puiden ja maaperän ravinteet viljelykasvien käyttöön.

Telkkämäen kaskissa kasvatetaan yleensä naurista ja ruista. Lisäksi kaskissa on viljelty ohraa, tattaria, kauraa ja pellavaa. Jos kaskeen kylvetään naurista, se tapahtuu juhannusviikolla. Nauriin siemene töpeksitään eli syljetään peltoon yksitellen. Kylvettävä alue karhitaan risukarhilla ennen ja jälkeen kylvämisen. Perinteisesti kaskiruis kylvetään Laurin päivänä 10. elokuuta. Tällöin maa kynnetään paloaatralla eli auralla ja karhitaan risukarhilla. Telkkämäen kaskiruis on aitoa kaavilaista alkuperää ja se on talletettu jälkipolvia varten geenipankkiin.

Nauriit nostetaan syksyllä ennen pakkasia. Ruis talvehtii kaskessa ja seuraavan vuoden syksyllä se leikataan sirpillä, kuivataan kuhilailla ja puidaan riihessä. Rukiinleikkuu tehdään talkoilla yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa.

Lue lisää kaskiperinteestä, kaskeamisen tekniikoista ja kaskitilan vuodenkierrosta.