Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Retkeilijöitä hiekkatiellä metsässä. Yksi retkeilijöistä on kulkee pyörätuolilla.

Esteettömyys luontokohteilla

Keväinen ilta lammen rannalla. Lintujen laulu soi kuulaasti. Rannalle kokoontunut ryhmä erilaisia ihmisiä tarinoi hiljaa tulta tuijotellen. Savu leijailee hiljaa lammen pinnalla.

Metsähallitus ylläpitää kymmeniä esteettömiä ja helppokulkuisia retkikohteita, jotka soveltuvat myös apuvälineillä liikkuville tai helppoja reittejä hakeville. Sairauksien, vammojen, pienten lasten kanssa liikkumisen tai esimerkiksi ikääntymisen mukanaan tuomien haasteiden ei tarvitse olla este luonnossa liikkumiselle ja ainutlaatuisille elämyksille.

Millainen on tyypillinen esteetön reitti?

Pinnanmuodot ja sääolosuhteet asettavat retkeilypalveluiden suunnittelulle ja ylläpidolle luonnolliset rajat, joten jokainen esteetön tai helppokulkuinen luontoreitti on erilainen. Samakin reitti voi olla eri ajankohtina hyvin erilainen kulkea Suomen vaihtelevissa sää- ja keliolosuhteissa.

Esteettömillä reiteillä on tyypillisesti esteetön käymälä tai WC ja tulentekopaikka, monilla kohteilla myös luonnon tarkkailua varten lintutorni tai katselulava. Jos liikut apuvälineen kanssa, tarvitset useimmille reiteille avustajan. Monilla luontokohteilla on mahdollista hyödyntää myös yhteistyöyritysten, kuten luontomatkailuyrittäjien, palveluita. Luontokeskukset ja muut asiakaspalvelupisteet ovat lähes poikkeuksetta esteettömiä rakennuksia.

Nainen työntää rattaita pitkin polkua. Polun molemmin puolin on metsää.
Karpalopolku Kurjenrahkan kansallispuistossa.

Esteetön luontoreitti on useimmiten rakennettu, kovapintainen eikä reitillä ole kulkua haittaavia esteitä, kuten juurakoita, kuoppia tai pehmeitä kohtia. Reitin pituuskaltevuus on enintään 8 % ja sivuttaiskaltevuus enintään 3 %. Reitin leveys on vähintään 1,2 m.

Vaativalla esteettömällä luontoreitillä liikkumiseen voidaan tarvita avustaja tai luonnossa liikkumiseen tarkoitettu tai sitä helpottava apuväline. Vaativa esteetön luontoreitti voi olla rakennettu tai olla rakentamaton ja luonnonmukainen. Vaativa esteetön reitti on fyysisesti vaativampi kuin esteetön luontoreitti. Reitillä voi olla juuria ja kiviä sekä paikoitellen reittipohjalla voi olla pehmeitä osuuksia. Paikoitellen reitin pituuskaltevuus voi ylittää 8 % ja sivuttaiskaltevuus voi ylittää 3 %. Reitin leveys voi olla alle 1,2 m.

Muistathan että:

  • Pelkkä esteettömän tai vaativan esteettömän luontoreitin merkki ei takaa, että reitti soveltuu kaikille.
  • Reittikuvaus on syytä lukea huolellisesti aina ennen retkelle lähtöä.
  • Luonnossa sää- ja keliolosuhteet vaikuttavat merkittävästi reitin kuljettavuuteen.
  • Varsinkaan vaativalle esteettömälle luontoreitille ei tule lähteä ensimmäisellä kerralla yksin.
Retkeilijöitä kulkemassa puisella esteettömällä reitillä. Kaksi retkeilijöistä kulkevat pyörätuolilla. Puisen reitin varrella on havumetsää.
Napapiirin retkeilyalueen Könkäänsaaren esteetön luontopolku on vaativa esteetön luontoreitti.

Lisätietoja esteettömien luontoreittien kriteereistä

Suomen Paralympiakomitea, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE ja Metsähallituksen Luontopalvelut laativat pidempien luontoreittien kriteerit sekä reittien kartoitus- ja kuvailuohjeet vuonna 2020 päättyneessä Esteetön eräpolku -hankkeessa. Kartoitusohjeet päivitettiin Reitit ja rakenteet -hankkeessa vuonna 2024 (Luontoreittien esteettömyys). Metsähallitus kartoittaa ja kuvailee jatkossa esteettömät ja vaativat esteettömät luontoreitit tätä ohjeistusta hyödyntäen.

Liikuntavammaisen henkilön liikkuminen maastossa

Maastoliikennelain 4 §:n mukaisesti (finlex.fi) vaikeasti liikuntavammaisen henkilön ja hänen saattajansa liikkumiseen maastossa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei tarvita maanomistajan tai ELY-keskuksen lupaa.

Henkilö, jonka liikuntakyky on iän, vamman tai sairauden vuoksi rajoittunut, voi hakea moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa liikkumiseen Maastoliikennelain 28 § mukaista erityislupaa alueelliselta ELY-keskukselta.

Iloisia hetkiä Suomen upeimmassa luonnossa!

Kaksi retkeilijää katsoo toisiaan hymyillen. Toinen istuu pyörätuolissa ja toisella on sylissään vauva. Taustalla puisia rakennuksia.
Linnansaaren Torpanpolku.
Ihminen tutustuu käsin koskettelemalla suurennettuun takorautaiseen kihokkiin.
Suurennettua takorautaista kihokkia voi kosketella käsin Kurjenrahkan kansallispuistossa.
Pyörätuolissa istuva retkeilijä pelaa seinässä olevaa, kosketusnäytöllistä lintuaiheista peliä luontokeskuksessa.
Liminganlahden luontokeskuksen luontonäyttely.