Talvitelttailussa on tärkeää, että varusteet sopivat talvitelttailuun. Telttailija on retkeillessään täysin omavarainen. Hänen reitinvalintansa ei ole riippuvainen kämppäverkostoista, koska asunto, ruoka, valo ja lämpö ovat parin metrin päässä takana, ahkiossa.
Peruslähtökohta talvitelttailussa on, että varusteet kuljetetaan ahkiossa, koska varusteita on enemmän kuin kesällä eivätkä ne yleensä mahdu rinkkaan. Talvella on myös syytä kerrospukeutua, jotta vaatetus on sopiva lämpötilan ja fyysisen rasituksen suhteen.
Telttailutavat
Talvitelttailla voi periaatteessa kolmella eri tavalla. Yksi tapa on käyttää neljän vuodenajan telttaa, yleensä tunnelitelttaa, jota ei lämmitetä, vaan käytetään riittävän lämmintä makuupussia. Ruokaa laitetaan yleensä ulkona ja poikkeustapauksissa myös teltan eteistilassa eli absidissa.
Toinen tapa on laittaa ruokaa petrolikeittimellä makuutilassa, jolloin tila samalla lämpiää ja on mahdollista kuivata vaatteita. Keittimen liekki sammutetaan yöksi paloturvallisuuden vuoksi.
Kolmas tapa, puolijoukkueteltta ja kamiina, sopii suuremmalle ryhmälle. Tämä telttailumuoto poikkeaa kahdesta edellisestä siten, että kamiinassa pidetään tulta läpi yön. Jokainen vastaa vuorollaan teltan lämmityksestä ja toimii kipinämikkona. On syytä etukäteen varmistaa, että on riittävästi polttopuita saatavissa.
Talvitelttailun varusteet
Ankarissa oloissa telttaa on voitava lämmittää keittimellä ja valmistaa ruuatkin sisätiloissa. Teltassa käytettävissä keittimissä on oltava suljettu polttoainejärjestelmä, ettei palava neste pääse läikkymään. Lisäksi on noudatettava erityistä varovaisuutta, etteivät varusteet syty palamaan. Häkäriskin takia tärkeää on myös huolehtia teltan tuuletuksesta. Nukkuessa keittimessä ei saa olla tulta. Jos ruokaa laittaa talvella teltassa on tärkeää, että vesihöyry johdetaan ulos. Muuten teltta kastuu ja jäätyy yöllä.
Talvitelttailussa täytyy muistaa, etteivät varusteet ja ennen kaikkea makuupussi, pääse kostumaan. Kosteuden syntymistä voi vähentää harjaamalla irtolumet pois vaatteista ennen kuin menee telttaan. Aamulla kannattaa tuulettaa kosteus pois makuupussista. Makuupussin pitää olla riittävän lämmin ja makuualustan pitää eristää tehokkaasti lumen kylmyyttä. Eristävyyttä voidaan parantaa laittamalla kaksi makuualustaa päällekkäin. Ilmatäytteistä untuvamakuualustaa voi myös käyttää.
Vaatimukset teltalle
Neljän vuodenajan telttamallit ovat helppoja pystyttää ja tuulella pystyttäminen aloitetaan tuulenpuolelta "rakennellen" myötätuuleen. Tunneliteltat pysyvät hyvin pystyssä kovassakin tuulessa, mikäli maakiilat saa kiinnittymään tarpeeksi hyvin. Maakiiloina voi myös käyttää suksia.
Kupoliteltat ovat erilaisin kaarirakentein itsestään pystyssä pysyviä ja kestävät tuulta varsin hyvin, mutta nekin on ankkuroitava lumeen tai maahan kunnolla. Teltan vaatimuksiin kuuluu, että se kestää tarvittaessa myrskynkin (yli 30 m/s) riepottelun. Talviteltat ovat kaksinkertaisia, lukuun ottamatta puolijoukkuetelttoja.
Olosuhteista riippuen teltan alustaa voi tasata suksilla tamppaamalla tai kaivamalla alustan lumeen tai tekemällä tuulen puolelle lumesta suojaseinämän. On tärkeää, että suojaseinä ei ole aivan teltan vieressä, sillä tyynenpuolelle kinostuu lunta.
Ilmanvaihto teltassa
Talvivaeltajat ovat käyttäneet kupolitelttaa vuosikymmenet. Kupoliteltan kaarien varaan pingottuu ohuesta vedenpitävästä kankaasta tehty huppu, joka kiinnitetään kaarien alapäähän pujotetuilla lenkeillä ja lumiliepeet käännetään teltan alle. Molempien kankaiden läpi johdetaan ilmanvaihtoputki katon korkeimpaan kohtaan (esimerkiksi pölynimurin letkun 30 sentin pituinen pätkä). Korvausilma tulee oviaukon raoista ja poistuu käytettynä hormin kautta.
Teltassa on kattoverkko, jossa kuivuvat märät varusteet, kun keitin lämmittää sisätiloja. Kylmimmillään kupoliteltassa voi retkeillä jopa 40 asteen pakkasessa, jolloin sisällä voi olla 20–30 astetta lämmintä keittimen päällä ollessa. Tunnelitelttaan ei ole yhtä helppoa asentaa ilmanvaihtoputkea, koska teltan omat tuuletusaukot eivät ole selvästi katon korkeimmassa kohdassa.