Utsjoen nähtävyydet ja reitit
Utsjoen Ailigas
Ailigas-tunturi kohoaa Utsjoen kylän ylle 342 m:n korkeuteen. Ailiggaan laelle pääsee kohtalaisen helposti, ja laelta avautuu upea näkymä Tenon ja Utsjoen laaksoihin, Kaldoaivin ja Paistunturin erämaa-alueille sekä Utsjoen kirkonkylään.
Utsjoen kunnan alueella on kaikkiaan kolme Ailigasta, pyhää tunturia. Kaksi muuta ovat Nuvvus-Ailigas ja Karigasniemen Ailigas.
Utsjoen kirkkotuvat
Utsjoen kirkollinen elämä syntyi Mantojärven rantaan 1700-luvun alussa. Ensimmäinen kirkkorakennus valmistui 1701. Nykyinen kivikirkko on arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778 - 1840) viimeisin ja pohjoisin työ, ja se rakennettiin vuosina 1850 - 53. Mantojärven rannassa sijaitseva pappila on vuodelta 1843.
Kirkkotuvat olivat saamelaisten perheiden tai sukujen asumuksia kirkonmenojen ja markkinoiden aikaan, sillä kotimatka omalle asuinkentälle oli pitkä. Vanhin nykyisistä tuvista on 1700-luvulta. Museoviraston kunnostamat tuvat ovat pienikokoisia ja valaistukseltaan hämyisiä. Nurkassa seisova kivinen takka, piisi, oli ainokainen lämmönlähde, ja sen ääressä myös valmistettiin ruokaa.
Kirkkotupia ympäröivä luonnonketo on kesäisin upea: säihkyvänsininen tunturikatkero aukaisee terälehtensä vain aurinkoisina päivinä.
Skalluvaaran poroerotuspaikka
Poronhoidon käytäntöihin pääsee tutustumaan Skalluvaaran poroerotuspaikalla. Skalluvaara sijaitsee 16 km Utsjoen kirkonkylän eteläpuolella. Se on Kaldoaivin paliskunnan tärkein erotuspaikka. Alueella sijaitsee poromiesten mökkejä, joissa asutaan erotusten ajan. Erotusaitojen eri osien käyttötarkoitus ja toiminta selviävät parhaiten tulemalla paikalle erotusten aikana.
Geologinen luontopolku ja muut reitit
Utsjoen geologinen luontopolku kiertelee kirkonkylän länsipuolella sijaitsevan Dorggannjunni-tunturin rinteillä. Kalkujoenlammen laavun kautta kulkevalla ympyräreitillä on pituutta hieman yli kolme kilometriä. Polun opastustauluissa kerrotaan alueen geologiasta ja jääkauden vaikutuksista pinnanmuotoihin. Polun varrella avautuu upeita näköaloja, etenkin "Koulun vaaran" siirtolohkareelta.
Reittien lähtöpisteet
Utsjoen alueen reittien lähtöpisteet sijaitsevat Utsjoen kirkonkylän keskustassa tai sen välittömässä läheisyydessä. Tarkemmat tiedot lähtöpisteistä ovat alla reittikuvauksien yhteydessä. Polkujen lähtöpisteissä on pysäköintialueet.
Luontopolut
-
Utsjoen geologinen polku, 3,5 km, esittelee kuuden opastustaulun avulla Utsjoen kallioperää, jääkauden jälkiä ja roudan vaikutuksia. Polku alkaa lähes keskeltä kylää, osin metsittyneeltä niityltä. Oranssipäisin puutolpin merkitty polku nousee opastustauluilta Kalkujoenlammen päiväkodalle ja laskeutuu sieltä Annakurua koulukeskuksen takaiselle pururadalle, jolta on lähtöpisteeseen lyhyt kävelymatka jalkakäytävää pitkin. Alun jyrkähköä nousua ja loppupuolen jyrkkää ja kivistä laskua lukuun ottamatta polku on helppokulkuinen ja soveltuu aloitteleville retkeilijöille.
-
Palvelut: Kalkujoenlammen kota.
-
Ympyräreitit
- Palvelut: Reitin varrella on kaksi tulentekopaikkaa, Härkävaaran ja Námmájärven kodat sekä Kuoppilasjärven autiotupa.
- Kalkujoenlammen polku, 5,9 km, alkaa Utsjoen kylältä. Ensin kuljetaan pitkin Kuoppilasjärvelle vievän retkeilyreitin polkua, jolta 2,6 km:n päässä olevan lammen kohdalla erkanee 0,8 km:n mittainen yhdyspolku Kalkujoenlammen päiväkodalle ja sitä kautta Utsjoen geologiselle polulle. Matkasta kilometri on jalkakäytävää.
- Palvelut: Kalkujoenlammen kota.
Muut reitit
- Kevon reitti, 63 km, kulkee halki Kevon luonnonpuiston rotkoalueen. Polku kulkee välillä kanjonin pohjalla, välillä ylhäällä ylängöllä ja ylittää kanjonissa virtaavan Kevojoen kolmesti. Matkalla näyttäytyvät luonnonpuiston komeimmat nähtävyydet, mm. Fiellun putous sekä Kevon seinä. Reitin pohjoinen lähtöpaikka on Kenesjärvellä 12 km Utsjoen keskustasta etelään.
Hiihtoreitit
- Utsjoen koulukeskuksen valaistu latu, 2,3 km, kulkee helpossa maastossa. Utsjoella on myös erilaisia talkoovoimin ylläpidettäviä retkihiihtolatuja, joista saa ajankohtaisen tiedon Utsjoen kunnasta.