Pituus36.7 km
Kesto(4-6 h)
HaastavuusKeskivaativa
Luosto-Pyhä maastopyöräilyreitti seuraa Pyhä-Luoston kansallispuiston tunturiketjua vieden pyöräilijän ikimetsien halki ja tunturimaisemien äärelle. Reitti yhdistää Pyhän ja Luoston tunturikeskukset. Keskivaativalle reitille tuovat haastetta erityisesti pitkät ylä- ja alamäet, ja se soveltuukin hyväkuntoiselle pyöräilijälle. Aloittelevat maastopyöräilijät voivat taluttaa kulkupeliään haastavimmissa maaston kohdissa. Reitti on valtaosin sorastettua leveää polkua ja latupohjaa, minkä lisäksi on muutamia metsäpolkuosuuksia. Reitti poljetaan yleensä Luostolta Pyhälle pidempien alamäkien ja parempien maisemien takia. Matkan varrella on useita viihtyisiä taukopaikkoja. Pyöräretkelle kannattaa varata reilusti aikaa, jotta ehtii ihastella ympäröiviä maisemia ja ainutlaatuista luontoa.
Pituus
36.5 kmPäällystämätön
-Kesto
4-6 hPolkua
-Nousumetrit
-Haastavuus (1-5)
-Laskumetrit
-Pyöräilykelpoinen
-
Lisätietoa reitistä
Yhteystiedot
Reitin lähtöpisteLuostonportin pysäköintialue
Vaihtoehtoisesti reitille voi lähteä myös Pyhältä Luontokeskus Naavalta, Luontotie 1, 98530 Pyhätunturi. Reittikuvaus on Luostolta Pyhälle.
Luostonportilta lähdetään kohti Lampivaaraa, jonne matkaa on 5 km. Reittiosuus kulkee loivasti ylä- ja alamäkeen kuitenkin ylämäkivoittoisesti. Reitti on leveää, kovaa, helppokulkuista sorastettua latupohjaa. Noin kahden sadan metrin jälkeen tulee ensimmäisen risteys, pysyäksesi reitillä käännytään oikealle seuraten viitoissa Lampivaaraa ja pyöräreitin violettia tunnusteippausta tolpissa.
Reitti tulee vajaan 2 km jälkeen Rakkapolku-nimisen tien päähän. Rakkapolkua poljetaan noin 100 m, kunnes saavutaan Ukko-Luostontielle. Ukko-Luostontietä jatketaan noin sata metriä alamäkeen, jonka jälkeen oikealle aukeaa Ukko-Luoston pysäköintialue. Poljetaan pysäköintialueen poikki, latupohja ja reitti jatkuu sen toisella puolella.
Parkkipaikan reunalta opastus jatkuu kohti Lampivaaraa. Reitti on kovaa latupohjaa reilun kahden kilometrin verran ylämäkivoittoisesti aina Lampivaaraan saakka.
Lampivaaran taukopaikka ja kahvila sijaitsevat useiden niin talvi- kuin kesäreittienkin risteyskohdassa, korkealla Lampivaaran kivikkoisen lakialueen vierellä. Vapaasti kaikkien käytettävissä olevalla taukopaikalla on laavu ilman tulentekomahdollisuutta ja imutankilla toimiva käymälä. Paikan suosituin nähtävyys on Lampivaaran Ametistikaivos, jonne järjestetään maksullisia opastettuja kierroksia. Aidatulle kaivosalueelle ei saa mennä omatoimisesti.
Matka jatkuu kohti Pyhälammen taukopaikkaa, jonne on 3,2 kilometriä pääosin alamäkeä. Reitti kulkee sorastettua polkua pitkin, halki hienojen vanhojen metsien. Paikoitellen reitti on kulunut ja alta on paljastunut kiviä ja juuria.
Lähellä olevan Pyhälammen mukaan nimetyllä viehättävällä taukopaikalla metsän reunassa on päivätupa, laavu, liiteri ja käymälä. Huomioithan, että maastopalovaroituksen aikaan tulen teko laavulla on kielletty. Keitettävää vettä voi ottaa vieressä virtaavasta Pyhäjoesta.
Taukopaikalta leveät pitkospuut vievät Pyhäjoen ylittävälle leveälle, poikkilankutetulle latusillalle. Sillalta ajetaan suoraan ritiläpintaiselle 90 cm leveälle teräspitkokselle, jota on noin 70 m matkalla.
Ritiläpitkoksen jälkeen jatketaan loivasti ylämäkeen, joka on hieman juurakkoiseksi kulunutta ajouraa. Latvavaaran rinteen kiipeämistä jatketaan noin kilometrin verran, kunnes saavutaan t-risteykseen. Oikealle käännyttäessä suunnataan kiertämään Latvavaara länsipuolelta ympäri Porontahtoman laavulle asti. Reitti kulkee pitkälti korkeuskäyrää pitkin avaten hienot maisemat ympäröiville tunturi- ja suomaisemille. Latvavaaran länsipuolen reitti on pituudeltaan 3,4 km.
Vaihtoehtoisesti Latvavaaran voi kiertää itäpuolelta. Itäpuolen reitti kulkee ensin alamäkeen hauskan vauhdikkaasti kahden kilometrin verran. Tultaessa t-risteykseen jatketaan kohti Porontahtoman laavua ja Kapustan päivätupaa ylämäkeen. Latvavaaran kierto itäpuolen kautta on 4,2 km pitkä. Mikäli haluat pitää tauon Porontahtomassa, poiketaan reitiltä noin sata metriä.
Porontahtoman laavulla on laavun lisäksi käymälä ja liiteri. Huomioithan, että maastopalovaroituksen aikaan tulen teko laavulla on kielletty.
Laavulta jatketaan matkaa kohti itää ja risteyksestä ylämäkeen kohti Kapustan päivätupaa, jonne on matkaa noin 1,5 km. Reitti on leveää sorapolkua.
Päivätuvan pihapiiristä löytyy tulentekopaikka, liiteri ja kuivakäymälä. Huomioithan, että maastopalovaroituksen aikaan tulentekopaikalla tulien teko on kielletty. Kapustalta matka jatkuu loivasti alamäkeen kohti Huttujärveä leveää sorapohjaa pitkin.
Huttujärven vuokratupaa lähestyttäessä on vauhdikkaampi, noin kilometrin mittainen alamäki. Kyseisellä alamäkiosuudella reitti on paikoin vaikeakulkuisempi ajouran kivien, juurien ja kuluneisuuden vuoksi. Reitti ei kulje Huttujärven vuokratuvan pihapiirin kautta, vaan takaa ohi kohti Huttuloman autiotupaa. Huttujärvellä voi pysähtyä täyttämään vesipullonsa pihapiirin talousvesikaivosta.
Matkaa Kapustan päivätuvalta Huttuloman autiotuvalle tulee 5,5 km. Huttulomassa on lisäksi käymälä, liiteri, keittokatos ja luonnonvesipiste. Veden laatua ei tutkita, keitä siis vesi ennen käyttöä. Pihapiirissä on myös tulentekopaikka, jossa voi tehdä tulet mikäli voimassa ei ole maastopalovaroitusta. Huttulomasta jatketaan kohti Huttujärventien pysäköintialuetta leveää sorastettua ajouraa pitkin.
Huttujärventien pysäköintialueelta poiketaan latupohjalle, jota pitkin reitti jatkuu Kiimaselän kautta Pyhää kohti. Tämä osuus reittiä kulkee leveitä latupohjia pitkin. Välillä pohja on kovaa soraa, välillä pehmeämpää lastutettua latupohjaa. Reittiosuuden alussa, välillä Huttujärventie-Kiimaselkä, on kosteikkoja, joiden yli on useassa kohdassa kolmen lankun levyiset pitkospuut. Keliolosuhteitten mukaan voi reitillä silti olla märkiä ja mutaisiakin kohtia.
Reitin päätepisteLuontokeskus Naavan pysäköintialue