Lakeland by Cycle: Hitonhaudan Soratiekierros

Veiksel-jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 10 500 vuotta sitten kun loputkin mannerjäästä sulivat Pohjois-Suomessa. 116 000 vuotta sitten alkanut ja yli 100 000 vuotta kestänyt jääkausi muokkasi Suomen maaperää kuluttaen kallioperää ja jättäen jälkeensä keskimäärin noin seitsemän metrin paksuisen moreenikerroksen, josta syntyi reunamuodostumia ja harjuja. Jääkausi loi myös moreenittomia, paljakoita kallioalueita, kalliovuoria sekä rotkolaaksoja, jotka luovat moreeniharjujen kanssa Keski-Suomelle tyypillisen kumpuilevan järvi- ja metsämaiseman rantakallioineen ja jyrkänteineen.

Äänekosken ja Laukaan rajalla sijaitseva Hitonhauta on yksi Suomen jylhimmistä rotkolaaksoista. Se on kokonaisuudessaan yli puoli kilometriä pitkä ja 20-25 metriä syvä. Hitonhaudan uskotaan syntyneen Veiksel-jääkauden lopun aikaisten sulamisvesivirtojen seurauksena. Rotko on tärkeä geologiansa lisäksi myös luonnon monimuotoisuutensa vuoksi ja se suojeltiinkin jo 1980-luvun puolivälissä. Rotkosta ja sen alueelta löytyy useita uhanalaisia kasveja ja luontotyyppejä. Hitonhauta on saanut nimensä kansantarinoissa kerrotusta Hitto-menninkäisestä, joka on aikansa kuluksi ja huviksi säikytellyt ihmisiä rotkossa. Löytyypä Hiton kivettyneet kasvot rotkon kallioseinämästäkin, jos oikein osaa katsoa.

Jos on Hitonhauta upea, niin on myös sen kautta kulkeva 5-7 päivän pyörävaellusreittikin. Hitonhaudan sorakierros on monipuolinen Jyväskylän pohjois-, itä- ja kaakkoispuolen parhaita hiekkateitä, palveluita ja luontokohteita esittelevä ympyräreitti, joka erottuu Suomen muista pyörävaellusreiteistä erityisesti geologiallaan ja reitinvarren uimarantojen määrällä. 349 ajokilometrin aikana reitti menee jopa 20 uimarannan vierestä. Uimarantojen arvo on iso nopeasti lämpenevässä nykymaailmassa.

Reitti alkaa Jyväskylän keskustasta ja kiertelee pieniä hiekka- ja metsäteitä pitkin Päijänteen reunamia Leivonmäen kansallispuistoon ja Joutsaan. Pitkulainen reitti palaa Joutsasta takaisin kohti pohjoista ja Toivakkaa sekä Lievestuoretta, seuraillen syvällä metsän siimeksessä osittain unohdettuja sorabaanoja. Reitin pohjoisosalle osuvat Saraakallion kalliomaalaukset ja Kirkkoniemen luonnonsuojelualue (suljettu kesällä 2024 sillan uusimisen vuoksi), Kuusankosket ja Kapeenkoski sekä Hitonhauta. Reitin läntisin osuus on Uuraisissa, jonka maailmanluokan hiekkatiet viihdyttävät retkeilijän takaisin kohti Jyväskylän vilskettä.

Mielenkiintoisten luontokohteiden ja laadukkaiden sorateiden lisäksi reittiä maustavat useat uniikit maatilamatkailukohteet, joilla on kullakin omat erikoisuutensa ja viehätyksensä. Palvelurytmitys on reitillä erinomainen rentotahtista pyöräretkeä ajatellen ja reitti on kokonaisuudessaan ajettavissa ilman telttaa, kunhan vain majapaikat varaa reilusti ennakkoon. Eniten reitistä saa kenties irti yhdistelemällä reitin parhaita leiripaikkoja ja mielenkiintoisempia majataloja. Logistisesti reitti on helppo. Ruokaa tai vettä tarvitse yleensä kantaa puolen päivän tarpeita eli muutamaa litraa enempää.

Mäkisyydestään huolimatta reitti sopii lähes kaikille, sillä teknisesti haastavia osuuksia ei juuri ole ja varsinkin teltan kanssa matkaa voi tehdä oman mielen ja kunnon mukaan. Rennohko vauhti tällä reitillä on seitsemän retkipäivää, josta vauhdikkaampi voi leikata muutaman päivän helposti pois, jos joidenkin päivien nousumetrien tuplaantuminen ei ole ongelma.

Tutustu reittiin ja suositeltuun etenemisrytmitykseen tarkemmin alla Reittimuistiinpanoissa.