Kalottireitti

Kalottireitti pohjoiseen; Kilpisjärvi - Saarijärvi 11 km

Kalottireitti lähtee Kilpisjärven eteläpäästä, Kilpisjärven luontokeskuksen pihalta. Reitin ensimmäinen nähtävyys on Saanatunturi, joka kohoaa Kilpisjärven kylän laidalla. Saana näkyy hallitsevana koko matkan Kilpisjärveltä Saarijärvelle asti.

Kilpisjärven etelä- ja pohjoispäästä tulevat polut yhtyvät Tsahkaljoen alussa ja reitti kiertää Tsahkaljärven eteläpuolelta ja kääntyy koilliseen. Sekä Tsahkaljoen että Tsahkaljärveen laskevan joen yli on rakennettu sillat.

Muurivaaran kupeessa käydään Norjan puolella. Valtakunnan rajoja ylitettäessä täytyy tarkistaa voimassa olevat säännökset mm. koirien ja tullattavien tavaroiden suhteen.

Saarijärven tuvan ympäristö on kivistä, mutta telttailuun sopiviakin paikkoja löytyy. Tuvan vieressä olevan joen yli on myös silta.

Kalottireitti pohjoiseen; Saarijärvi - Meekonjärvi 19 km

Saarijärven pohjoispuolella reitti tulee Käsivarren erämaa-alueelle, joka on suurin Enontekiön kunnan alueella sijaitseva erämaa-alue. Saarijärveltä reitti nousee Duolljehuhputin ja Kuonjarvarrin välistä hieman soista rinnettä. Kuonjarvaggi on kivikkoisuudestaan huolimatta kuljettavissa.

Laskeuduttaessa Guonjarjohkan (ns. Kuonjarjoen) tuvalle näkyvät ensimmäiset suuret pahdat, jotka putoavat yli 200 m kohtisuoraan alaspäin. Pahtojen tyvellä on suuria lohkareita, jotka ovat haljenneet pahdasta.

Kuonjarjoen tuvalta reitti kaartaa koilliseen Kahperusvaarojen itäpuolitse ja laskeutuu kumpuilevasti Meekonlaaksoon. Meekon tuvat sijaitsevat koivikkoisessa tunturilaaksossa ympärillään Saivaara, Meekonpahta ja Annjalonji. Pierfejohkan yli on silta.

Kalottireitti pohjoiseen; Meekonjärvi - Pitsusjärvi 12 km

Porojärven laakson eteläpuolella kohoaa korkea ja erikoisen näköinen Saivaara, jonka huipulla on Suomen entisen presidentin Urho Kekkosen muistolaatta. Mikäli muistomerkkiin tutustuminen kiinnostaa, kannattaa Saivaaralle nousta vaaran itäpuolelta.

Meekonjärven länsipuolelle Kalottireitti kulkee korkean pahdan alapuolella lohkareikossa ja jatkuu kohti Vuomakasjärveä, missä laskujoen yli kulkee silta. Kun Vuobmegasvarri on ylitetty, edessä näkyykin pian Pitsusköngäs, noin 17 metriä korkea putous.

Pitsusköngäs on yksi Kalottireitin varrella olevista nähtävyyksistä ja sen äärellä kannattaa pitää tauko ja kaivaa kamera repusta esiin. Putoukselta reitti jatkuu Pitsusjärven rantaa pitkin Bihčosjávri / Pitsusjärven autio- ja varaustuvalle.

Kalottireitti pohjoiseen; Pitsusjärvi - Halti 12 km

Bihčosjávri / Pitsusjärven tuvalta Kalottireitistä haarautuu pistoreitti Haltille, Suomen korkeimpaan kohtaan, joka kohoaa 1324 metrin korkeuteen. Haltin reitiltä n. 1,5 km länteen, Haltijärven pohjoisrannalla sijaitsee Háldi / Haltin vanha autiotupa sekä Háldi / Haltin autio- ja varaustupa. Haltitunturin huipulta löytyy vieraskirja, johon Haltin valloittajat voivat kirjoittaa nimensä.

Haltilta voi kulkea takaisin Kilpisjärvelle Kalottireittiä pitkin, Pitsusjärven, Meekon, ja Kuonjarjoen kautta. Mikäli ei halua palata samaa reittiä takaisin, pääsee Kilpisjärvelle menevän tien varteen myös Lossujärven kautta merkitsemätöntä, mutta kartoissa näkyvää polkua pitkin.

Kalottireitti pohjoiseen; Pitsusjärvi - Somasjärvi 12 km

Pitsusjärveltä varsinainen Kalottireitti lähtee itäänpäin nousten Lovttokielaksen yli. Reitti kulkee kahden lammen välitse ja jatkuu Kopmajoen rantoja pitkin Somasjärvelle. Kopmajoen rannalla sijaitsee Kopmajoen autiotupa.

Valtakunnan rajalla 40 cm:n korkuiset ruskeat palikat vaihtuvat norjalaisten kivipyykkimerkeiksi. Satakunta metriä Rahpesjohkan yläpuolella rinteessä Somasjärvestä länteen sijaitsee Statskog-Tromsin tupa (statskog.no).

Kalottireitti länteen; Kilpisjärvi - Kuohkimajärvi 11 km

Vaelluksen kohti Abiskoa voi aloittaa kulkemalla Mallan luonnonpuiston läpi Kuohkimajärven autio- ja varaustuville. Kalottireitille pääsee Siilasjärven eteläpuolella sijaitsevalta Mallan pysäköintialueelta. Mallan pysäköintialueelta Kalottireitti kulkee itä-länsisuuntaisesti läpi Mallan luonnonpuiston. Kulkijan tulee tutustua etukäteen luonnonpuiston järjestyssääntöihin, sillä polulta ei siellä saa poiketa. Lue lisää Mallan reitistä.

Retken voi myös aloittaa Kilpisjärven kylältä, josta Saanan eteläpuolitse Kalottireittiä pitkin pääsee Mallan luonnonpuiston pysäköintialueelle. Tämä pidentää matkaa noin kymmenen kilometriä.

Kilpisjärveltä voi kulkea kohti Kalottireittiä ja Kuohkimajärveä kesäaikaan myös Malla-laivalla, joka liikennöi kesäsesonkina Kilpisjärven ja Ruotsin Koltalahden välillä. Koltalahdesta tulee Kuohkimajärvelle ja kolmen valtakunnan rajapyykille kolmen kilometrin kävelymatka.

Kalottireitti länteen; Kuohkimajärvi - Pältsastugan 13 km

Kalottireitillä Suomesta ja Mallan luonnonpuistosta siirrytään Ruotsin puolelle kolmen valtakunnan rajapyykin kautta. Polku nousee lähes 1000 metrin korkeuteen Tuipalin paljakkaan ja laskeutuu sieltä Pältsan vehmaaseen laaksoon.

Ruotsin tuville ei tarvita avainta, sillä siellä on sesonkiaikana paikalla tuvanhoitaja, joka perii maksut ja opastaa. Ruotsissa tuvat omistaa Svenska Turistföreningen (svenskaturistforeningen.se, ruotsiksi). Ruotsin puolella vaeltaessa hyvä kartta on Fjällkartan BD1.