Korteniemen perinnetila

Korteniemen entisen metsänvartijatilan pihapiiri rakennuksineen, puutarhoineen ja viljelyksineen on säilynyt lähes muuttumattomana yli sata vuotta. Kesäaikaan tilalla eletään 1910-luvun mukaisesti. Korteniemen 1800- ja 1900-lukujen taitteessa valmistuneet rakennukset ovat alkuperäsillä paikoillaan Liesjärven rannalla.

Korteniemessä hoidetaan uhanalaista perinneympäristöä eli perinnebiotooppia laiduntamalla ja niittämällä. Perinteisin menetelmin viljeltävät pellot ja suomalaisen maatiaiskarjan laiduntamat niityt pitävät maiseman avoimena. Kesäisin Korteniemessä käyskentelevät suomalaisten alkuperäisrotujen kotieläimet: lehmät, lampaat sekä kanat ja kukko. Kotieläinten hoivailu kuuluu perinnetilalla vierailevien suosikkipuuhiin. Pelloilla ja kasvimaalla viljellään vanhoja kotimaisia kasvilajikkeita perinteisin työtavoin. Ruis leikataan viikatteilla, kuivataan kuhilailla ja puidaan varstoilla riihessä.

• Lue lisää perinneympäristöjen hoidosta (metsa.fi)

Nykyisin Korteniemi on Metsähallituksen ainut Etelä-Suomessa sijaitseva metsänvartijatila, jossa rakennusten ja pihapiirin ehjä kokonaisuus on säilynyt. Metsähallitus on teettänyt tilan historiasta ja vanhasta maankäytöstä selvitykset, joiden pohjalta on laadittu perinnetilan hoidon erityissuunnitelma vuonna 1997. Perinnetilan tarkoituksena on kulttuurimaiseman, vanhan rakennuskannan ja kulttuurista riippuvaisten lajien suojelu sekä vanhan perinnetiedon ylläpitäminen.

• Lue lisää kulttuuriperinnön hoidosta (metsa.fi)

Aukioloajat kesällä 2025

• Toukokuussa 6.-31.5. ti-pe 9-15
• Kesäkuussa to-su 11-17
• Heinäkuussa ke-su 11-17
• Elokuussa to-su 11-17
• Syyskuussa pe-su 11-17

Pidätämme oikeuden aukioloaikojen muutoksiin.
Tilaan tutustuminen on maksutonta.

Sijainti

Korteniemen perinnetila sijaitsee Liesjärven kansallispuistossa.
Osoite: Korteniementie 270, 31350 Liesjärvi.

Palvelut

• Aivan perinnetilan tuntumassa sijaitsee Korteniemen tulentekopaikka järven rannalla.
• Korteniemen perinnetilalla on pysäköintialue, jossa sijaitsee esteetön kuivakäymälä.
• Korteniemen pihapiiriin pääsee pyörätuolilla, mutta avustaja on hyvä olla mukana. Pyörätuolin käyttäjät voivat myös ajaa autolla aivan pihapiirin tuntumaan. Tupaan pääsee pyörätuolilla pyynnöstä asennettavia luiskia pitkin, jos avustaja on mukana.
• Korteniemi on usean retkeilyreitin lähtöpiste.

Ryhmäopastukset

Perinnetilan ryhmäopastukset on tarkoitettu päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille. Opastukset ovat maksuttomia. Opastuksia toteutetaan aukioloaikojen lisäksi elo-syyskuussa ke-pe kello 9-15. Opastukset varataan sähköpostitse: korteniemi(at)metsa.fi.

Perusopastus perinnetilalla, kesto noin 1 tunti
Korteniemen perinnetilan esittely. Metsähallituksen opas kertoo paikan historiasta ja vanhan ajan elämästä. Pihapiirissä käydään
rapsuttelemassa maatiaislampaita ja opitaan kotieläimistä ja niiden hoidosta. Savusauna ja riihi ovat mielenkiintoisia tutustumispaikkoja ja jääpä aikaa leikillekin; kuten naruhyppelylle, köydenvedolle, renkaanheitolle tai vapaalle liikkumiselle avarassa pihapiirissä. Sisällä tuvassa vanhanajan elämänmeno myös konkretisoituu. Tuvassa tutustutaan leivinuuniin, laskiämpäriin ja olkipatjoihin. Jokainen pääsee myös itse kokeilemaan vaikkapa rukin polkemista, viljan jauhamista käsikivillä tai kahvimyllyn käyttämistä.

Pellosta pöytään -perunaopastus, kesto yhteensä 2 tuntia
Korteniemen perinnetilalla ryhmät pääsevät itse tekemään maatilan töitä vanhaan malliin. Työtehtävät vaihtelevat vuodenajan mukaan. Opastuksessa pohditaan yhdessä, miten ruokaa tuotettiin ennen ja nyt. Alkuopastuksen jälkeen ryhdytään töihin. Perunaopastuksessa opitaan perusasioita maanviljelystä, ruoantuotannosta ja valmistuksesta.

Aikamatka, alakoululaisille, kesto 2 tuntia
Tutustumisen jälkeen lapset saavat ylleen vanhanajan vaatetta. Kahvimyllyaikakoneella siirrytään ajassa sata vuotta taaksepäin ja lapset pestautuvat taloon töihin. Työpajoissa lapset pääsevät pienryhmissä pesemään pyykkiä, nikkaroimaan ja tekemään käsitöitä.

Tilalta saa myös maksuttomia tehtäviä opettajan johdolla toteutettavaan retkeen (metsänvartijakierros) sekä tilakierrokseen (ruisleivän synty -pihasuunnistus). Nämä eivät vaadi ennakkovarausta.

• Ruisleivän synty -pihasuunnistus: Sopii erityisesti 5-10 vuotiaille. Lapset suunnistavat pihapiirin rakennuksiin etsimään ruisleivän syntyyn liittyviä työkaluja.
• Metsänvartijakierros: Luontopolun varrella on kahdeksan rastia, joissa kerrotaan metsänvartijan työstä ja tehdään siihen liittyviä tehtäviä.

Yritysryhmät voivat varata ryhmäopastuksia yhteistyöyrittäjiltämme.

Tapahtumat

Vierailijat voivat osallistua talon arkisiin askareisiin sekä kasvukauden aikana järjestettäviin talkoisiin ja työnäytöksiin, joista saa lisätietoa Liesjärven kansallispuiston ajankohtaista-sivulta.

Syrjäisen Korteniemen rakentaminen metsänvartijatilaksi alkoi 1880-luvulla, kun valtio osti maat ja asuintalon jatkeeksi lisättiin tupa metsähallinnon virkamiesten tarkastusmatkojen majoitusta varten. Metsähallitus osallistui metsänvartijatilojen rakennuskustannuksiin ja valvoi, että rakennustyöt tehtiin kunnolla eikä puutavaraa tuhlattu. Mitään tyyppipiirustuksia ei käytössä ollut, vaan metsänvartijatilat edustavat paikallista rakennustapaa.

Asuintalon lisäksi Korteniemen muita suojeltuja rakennuksia 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta ovat aitta, karjarakennus, kalustovaja, talli, savusauna, puuvaja ja riihi. Metsähallitus on kunnostanut rakennukset Museoviraston valvonnassa ja metsänvartijan torpassa voi nyt nähdä, miten siellä sata vuotta sitten elettiin: tuvan puoli oli metsänvartijan perheen käytössä, vieraskamarin seinillä ovat säilyneet ruusutapetit ajalta, jolloin huonetta käyttivät vain "metsäherrat" matkoillaan. Pihapiiriin kuuluu myös varjeltuja rakennuksia myöhemmältä ajalta.

Metsänvartijan tehtävät

Metsänvartijan velvollisuuksiin kuului kruununmetsien valvonta metsäpalojen, luvattomien hakkuiden ja salametsästyksen estämiseksi sekä metsänhoitajan avustaminen ja "raatelevaisten eläinten hävitys" eli pelättyjen suurpetojen jahdin järjestäminen tarvittaessa. Metsänvartijaksi valittavan piti osata laskea, lukea ja kirjoittaa ja hän sai valtiolta virka-aseen turvakseen.

Aluksi metsänvartiointi oli sivuelinkeino torpan pikku peltojen viljelyn ja karjanhoidon ohessa, mutta 1900-luvun alusta alkaen metsänvartiointi katsottiin jo pääelinkeinoksi ja metsänvartijan työkenttä laajeni käsittämään kaikki metsänhoitotyöt. Korteniemen metsänvartijoina toimivat Lönngrenin suvun miehet yhtäjaksoisesti yli sadan vuoden ajan.

Lapsuus Korteniemessä

Metsänvartijan lapsille asuminen Korteniemessä oli 1900-luvun alussa samanlaista kuin muillakin pientiloilla: kun oman perheen voimin hoidettiin vähäiset pellot ja muutama lehmä, kana ja lammas, lapsia tarvittiin talon töissä mukana jo "vähäpoikana" ennen kouluikää. Koulunkäynti kävi sekin työstä, sillä matka oli monen kilometrin mittainen eikä maantie tullut kotiin asti. Lasten piti talvella hiihtää jään yli ja sulaan aikaan soutaa ja jatkaa loppumatka jalan.

Leikkeihin jäi sentään aikaa silloinkin ja metsänvartijan tilalla poikkesi usein vieraitakin, joilla saattoi olla mukana jännittäviä tavaroita. Metsänvartijan tyttären hienoimpia leikkikaluja olivat metsätyömiesten tupakkalaatikot, pahviset paperossiaskit, joiden kansia koristivat hienot piirrokset. Askiin hän keräsi höyheniä, koreita kiviä ja muita kauniita esineitä luonnosta ja säilytti aarteitaan vintillä.