Joutenveden luonnonsuojelualue

Joutenvedellä voi nauttia melonnasta upeassa Saimaan saaristossa. Meloa voi omatoimisesti tai osallistua melontaretkille, joita järjestävät lähialueen matkailuyritykset. Vesiretkeilijät pääsevät Haukivedelle Linnansaaren kansallispuiston maisemiin Tappuvirran, Oravin kanavan ja Haponlahden kanavan kautta. Kolovedelle on yhteys Heinävedenselän pohjoisosasta.

Tilapäinen leiriytyminen on sallittu koko alueella lukuun ottamatta rajoitusalueita 1.1.-30.4. Katso Järjestyssääntö (julkaisut.metsa.fi). Tulenteko ei ole sallittua, koska alueella ei ole virallisia tulentekopaikkoja. Alueella ei ole myöskään retkeilyreittejä eikä retkisatamia.

Joutenveden kerrotaan saaneen nimensä joutsenista. Toinen tulkinta kertoo, että se on saanut nimensä suuresta, "jouten" olevasta virtaamattomasta selkävedestä.

Joutenvedelle ovat tyypillisiä useat voimakkaasti virtaavat salmet saariston muodostamassa labyrintissä. Saaria on Joutenveden alueella erittäin paljon. Niiden koko vaihtelee pienistä luodoista noin parin sadan hehtaarin suuruisiin saariin. Rantaviivaa on siis runsaasti ja paljaat kalliot ovat maisemalle tyypillisiä. Karussa järvessä sekoittuvat pohjoisesta laskevat kirkkaat vedet Pielisestä saapuviin tummempiin vesiin. Saariston asukkaita ovat mm. kalatiita ja kuikka, petolintujen edustajina taivaalla liitelevät mehiläishaukka ja sääksi.

Maiseman paljaat rantakalliot vaihtuvat pian rannan tuntumassa rehevämpiin lehtimetsämaisemiin tai karumpiin männiköihin. Havupuuvaltaisissa metsissä kasvaa seassa koivua ja muita lehtipuita. Saarista löytyykin valoisia lehtoja, joissa menestyvät uhanalainen metsänemä ja pussikämmekkä. Paikoin lehmukset muodostavat pieniä metsiköitä. Joutenveden metsien siimeksissä saalistavat huuhkaja ja viirupöllö.

Joutenveden pienet suolaikut sijaitsevat rinteiden alla olevissa juoteissa tai rannoilla.

Valtion maat sijaitsevat Joutenvedellä pääasiallisesti länsi- ja pohjoisosan saarissa. Maa-alueita on noin 14 km² ja vettä noin 60 ha. Alueen itäosassa on yleisemmin yksityisiä luonnonsuojelualueita, yhteensä noin 17 km². Joutenvesi muodostaa idempänä olevan Pyyveden kanssa Joutenvesi - Pyyvesi Natura 2000 -alueen. Pyyveden kautta avautuu yhteys Paasivedelle.

Saimaannorppa Joutenvedellä

Joutenvesi on saimaannorpan tärkeää pesimäaluetta. Rakentamattomilta rannoilta norpat löytävät mieluisia pesäpaikkoja. Tärkeimmät pesimäalueet, joilla tarpeetonta liikkumista on hyvä välttää tammi-huhtikuussa voit tarkistaa karttaesitteestä (julkaisut.metsa.fi). Vesialueilla saimaannorpan suojelemiseksi on tehty runsaasti vapaaehtoisia kalastuksen rajoitussopimuksia kalastuskuntien kanssa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella (mmm.fi) on kielletty tiettyjen pyydysten ja kalastustapojen käyttö. Lue lisää saimaannorpasta.

Seudun saaret ovat nykyisin suurelta osin asumattomia. Kaikissa suurimmissa saarissa kuitenkin on metsitettyjä tai hylättyjä peltoja muistoina menneiden aikojen maataloudesta. Entisen pellon saattaa tunnistaa siitä, että koivut ja kuuset ovat vallanneet viljelysalueen tai puita on istutettu peltoalalle suoriksi riveiksi. Nykyisin vanhoilla peltoalueilla viihtyy uhanalainen hirvenkello. Alueella on tavattu myös uhanalainen ahokirkiruoho, joka on mm. lehdoissa ja luonnonlaitumilla esiintyvä korkea ja näyttävä kämmekkäkasvi. Joutenveden alueelta löytyneet varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä muutama tervahauta ja peura- tai nauriskuoppa on suojeltu muinaismuistolailla.

Metsissä näkyy vielä aiempi talouskäyttö

Saarten metsät ovat olleet pitkään talouskäytössä. Aikoinaan puuta on tarvinnut muun muassa Oravissa toiminut rautaruukki. Nykyisin metsät ovat yleisimmin nuoria tai varttuneita havupuuvaltaisia kangasmetsiä. Hakkuiden ja metsänhoidon jäljet näkyvät yhä maisemassa, sillä yli puolet alueen metsistä on vain yhden puulajin muodostamia, ja lisäksi metsistä puuttuu lahopuu suurelta osalta kokonaan.
Joutenvedellä valtion luonnonsuojelualueella ei tehdä enää hakkuita, mutta yksityisillä luonnonsuojelualueilla hakkuisiin voi törmätä.