Siirry pääsisältöön
Retkeilykohteet
Kivinen kallioranta, jossa etualalla on luonnonkukkia, pääasiassa violetteja ja keltaisia. Taustalla näkyy vedenpinta ja horisontti, jossa taivas kohtaa veden.

Selkämeren kansallispuiston saaret

Kaikki saaret ovat tavoitettavissa omalla veneellä tai kanootilla. Useisiin saariin järjestetään venekuljetuksia. Osalla saarista on Metsähallituksen yhteistyöyrittäjien tarjoamia kahvila- ja ravintolapalveluita sekä majoituspalveluita. Joissakin saarissa voi myös telttailla.

Hamskeri

Hamskeri on Ouran saariston suurimpia ja korkeimpia saaria. Saaren sisäosista löytyy kiviraunioita, joita kalastajat ovat aikoinaan käyttäneet yöpymissuojinaan.

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Sijainti

Merikarvia, koordinaatit (WGS84): P 61˚50,701' I 21˚19,866'
Lähin satama, johon pääsee autolla, on Krookka vierassatama. Koordinaatit Euref-Fin (~ WGS84) lat: 61°51,121' lon:21° 865´ ETRS-TM35FIN: N: 6870022 E: 209796

Kulkuyhteydet veneellä

  • Hamskeriin on viitoitus Ouraluodon väylältä, ohjeellinen kulkusyvyys on 1,2 m.
  • Saaressa on laituri, jossa on sivukiinnitys.

Iso-Enskeri

Iso-Enskerin rantavyöhyke vaihtelee hiekkarannoista lohkarerantoihin. Saaren keskustassa on vanhaa havupuumetsää ja muutamia pieniä lampareita. Saaren koillisrannalla on muinaisranta, eli kansankielellä pirunpelto.

Saaressa on kaivo, mutta vedenlaatua ei ole tutkittu. Ota mukaan juomavettä.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Sijainti

Pori, koordinaatit (WGS84): P 61˚40, 573' I 21˚22, 557'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Reposaari, Santunranta, koordinaatit (WGS84): N 61°37,0’ - E21°2 6, 4’

Kulkuyhteydet veneellä

  • Lähestyminen Iso-Enskeriin tapahtuu väylältä länteen saaren eteläpään laituriin, jossa on poijukiinnitys.
  • Pienille veneille myös kylkikiinnitys on mahdollinen.
  • Syvyys 2,0 m.
Kallioista merenrantaa. Meri kimmeltää auringossa.
Iso-Enskeri.
Merenrantaa jossa eri kokoisia ja värisiä kiviä.
Iso-Enskerin muinaisrantaa.
Nuotiokehä ja penkit hiekkarannalla. Ympärillä on havupuumetsää, taustalla näkyy meri.
Iso-Enskerin tulentekopaikka.

Isokari

Isokari on keidas keskellä merta. Saarella on kallio- ja kivikkorantojen lisäksi reheviä lehtoja, kuivia ketoja ja suoniittyjä. Saaren luonto on hyvin monipuolinen niin kasvistoltaan kuin eläimistöltään. Vanha asutus ja etenkin laidunnus ja siihen liittynyt talvirehun keräys on osaltaan monipuolistanut muutoin luonnontilaisen saaren kasvistoa. Isostakarista on löydetty peräti 380 eri kasvilajia.

Isokari tunnetaan majakasta, joka valmistui Venäjän tsaari Nikolai I:n hallituskaudella vuonna 1833. Majakan suunnittelu aloitettiin jo 1800-luvun alussa Napoleonin sotien jälkeen, jolloin Suomi siirtyi Venäjän vallan alle. Pohjanlahdella kuljettiin aiemmin pääasiassa Ruotsin rannikolla kulkevaa väylää pitkin, mutta Venäjä halusi kulkuyhteyden myös Pohjanlahden Suomen puolelle. Merenpinnasta reilun 49 metrin korkeuteen kohoava Isonkarin majakka on Pohjanlahden korkein ja Suomen toiseksi korkein majakka.

Majakan henkilökunnan lisäksi saarta on aikoinaan asuttanut luotsiaseman miehistö. Nykyään osa rakennuksista on vuokrattu kesäasukkaille. Saarella on matkailutoimintaa ja kesäisin majakkaan pääsee tutustumaan oppaan johdolla. Isonkarin majakkasaarelle pääsee joko omalla veneellä tai kesäisin yhteysaluksella Uudestakaupungista.

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Saaren yrittäjällä on ravintola- ja majoituspalveluita (isokari.fi)

Sijainti

Kustavi, koordinaatit N 60° 43,24', E 21° 01,90'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Pakkahuoneen vierassatama, Pakkahuoneentori 2, 23500 Uusikaupunki.

Kulkuyhteydet veneellä

Kallioinen saari. Kaukana näkyy punavalkoraidallinen majakka pienenä.
Isokarin majakkasaari.
Punaiseksi maalattuja puisia rakennuksia, taustalla näkyy punavalkoraidallinen majakka.
Isokari.
Metsää jonka keskellä on pieni järvi. Kaukana siintää meri.
Näkymä Isonkarin majakasta.
Lasia ja peiliä sisältävä soikea pallo majakan tornissa. Laajoista ikkunoista näkyy meri.
Isonkarin majakan valonlähde.

Katanpään linnakesaari

Katanpään saari toimi linnakesaarena ensimmäisen maailmansodan aikana ja on nykyään kulttuurihistoriallisesti arvokas nähtävyys.

Katanpää on kaikille vesillä liikkujille avoin vierailukohde, jossa voi ihailla saaren luontoa ja vuosikymmenten kuluessa muotoutunutta pientä kasarmialuetta. Saaren syrjäinen sijainti on auttanut säilyttämään alkuperäisen rakennuskannan. Saarella on mm. hyvin säilyneitä kasarmirakennuksia, puinen vesitorni, kaksi tykkipatteria ja aikanaan vankien mukulakivillä päällystämiä tykkiteitä. Linnoitukset on suojeltu muinaismuistolailla, joten niillä on liikuttava varoen sekä kävijöiden turvallisuuden että linnoituslaitteiden säilymisen vuoksi.

Saaressa on vesipiste.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Saaren yrittäjällä on ravintola- ja majoituspalveluita (katanpaa.fi)

Sijainti

Kustavi, koordinaatit (WGS84): P 60˚36, 838' I 21˚10, 774'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Pleikiläntie 1547, Kustavi

Kulkuyhteydet veneellä

Valkoiseksi maalattu puinen rakennus, jossa on korkea torni.
Katanpään vesitorni.
Lehtipuiden takaa näkyy valkoiseksi maalattu vanha huvilarakennus.
Katanpään vanhoja rakennuksia.
Eri kokoisia ja muotoisia kiviä peltomaisena alueena.
Katanpään pirunpeltoa luontopolulla.
Maastossa pyöreäkupuinen rakennus ja vanha tykki.
Katanpään vanhaa linnoitusketjua.

Kuuskajaskari

Kuuskajaskarin saarella on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvokas linnakemaisema. Saarella voi edelleen nähdä linnakkeenaikaisia kasarmirakennuksia, merivalvontatorneja, ampumakatoksia ja -ratoja, tykkiasemia, tykkejä ja juoksuhautoja. Yksi saaren neljästä tykistä on yhä toimintakuntoinen.

Saarella on nähtävää sekä kulttuuri- että luontomatkailijalle. Selkämeren kansallispuistoon kuuluvan saaren luonto on hyvin monipuolinen. Maisemaa on linnakkeen lisäksi muuttanut vuosisatojen aikana tapahtunut maankohoaminen.

Lue lisää Kuuskajaskarista (visitrauma.fi)

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Saaren yrittäjällä on ravintola- ja majoituspalveluita (kuuskajaskari.fi)

Sijainti

Koordinaatit (WGS84): 61°08.2'N, 21°22.2'E Kuuskajaskarin saari sijaitsee noin neljä kilometriä länteen Rauman satamasta.
Lähin satama, johon pääsee autolla: Suvitien Merijakamo, Rauma

Kulkuyhteydet veneellä

Opastekyltti maastossa. Kyltin vieressä kasvaa kaksi tuuheata katajaa.
Kuuskajaskari.
Kivistä maastoa, jossa kasvaa matalaa kasvillisuutta. Taustalla kasvaa metsää.
Kuuskajaskarin vanha ampumakenttä.
Korkea näkötorni metsän keskellä.
Kuuskajaskarin näkötorni.
Polku kulkee metsän keskellä. Polulla kävelee retkeilijöitä.
Kuuskajaskarin luontopolulla.

Kylmäpihlaja

Kylmäpihlajan majakkasaari on uloin Rauman edustan isoista saarista. Se sijaitsee noin 10 kilometriä mantereelta aivan avomeren äärellä. Tänä päivänä saari on suosittu matkailukohde ja se on myös hyvä lintukohde.

Kylmäpihlajan majakka rakennettiin vuonna 1953 ja se oli viimeinen miehitetyksi rakennettu majakka. Jykevä nelikulmainen majakkatorni kohoaa 36 metrin korkeuteen merenpinnasta. Majakassa on 104 porrasaskelmaa. Majakkarakennuksessa on hotellihuoneita, ravintola, kappeli, kokoustiloja ja näköalatasanne.

Lue lisää Kylmäpihlajan majakkasaaresta (visitrauma.fi)

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7 välisenä aikana tulee välttää liikkumista saaren pohjois- ja luoteisosissa.

Saaren yrittäjällä on ravintola- ja majoituspalveluita (kylmapihlaja.com)

Sijainti

Koordinaatit (WGS84): P 61˚8, 631' I 21˚18, 288'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Suvitien Merijakamo, Rauma

Kulkuyhteydet veneellä

Kallioisella saarella näkyy kaukana punavalkoinen majakka.
Kylmäpihlajan majakka.
Näkymä avomerelle, etualalla näkyy saaressa oleva vierassatama.
Näkymä Kylmäpihlajan majakasta merelle.
Merimaisema jossa aallot lyövät rantakallioihin.
Kylmäpihlaja.

Munakari

Munakari on entinen kalastajien tukikohta. Katajien ja pienten mäntyjen lomasta löytyy vieläkin kalamajoja, jotka ovat nykyään retkeilijöiden käytössä. Saaren länsireunalla pauhaa aava meri.

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Sijainti

Koordinaatit (WGS84): P 61° 41.872' I 21° 22.904'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Reposaari, Santunranta, koordinaatit (WGS84): N 61°37,0’ - E21°2 6, 4’

Kulkuyhteydet veneellä

  • Rannikkoväylältä kulkee 1,2 metrin väylä saaren itäpuolelta.
  • Saaressa on laituri.
Nuotiopaikka jonka ympärillä on penkit. Maasto on kallioista, ympärillä kasva muutamia matalia pensaita, taustalla näkyy meri.
Munakarin tulentekopaikka.
Jylhää kivikkoista merenrantaa.
Munakari Selkämeren kansallispuistossa.
Kivikko jossa eri kokoisia kiviä. Ympärillä kasvaa matalia pensaita ja puita.
Munakarin pirunpeltoa.
Venelaituri johtaa saareen. Saaren rannat ovat kivikkoiset.
Munakarin venelaituri.

Seliskeri

Seliskerin rannat ovat kivikkoisia, mutta sisäosissa kasvaa jykevää mäntymetsää. Mustikka viihtyy mäntykankaalla ja saari onkin oiva marjastuskohde.

Saaressa on kaivo, mutta vedenlaatua ei ole tutkittu. Ota mukaan juomavettä.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Sijainti

Ahlaisten saaristo, Pori, koordinaatit (WGS84): P 61˚41, 569' I 21˚23, 807'
Lähin satama, johon pääsee autolla: Reposaari, Santunranta, koordinaatit (WGS84): N 61°37,0’ - E21°2 6, 4’

Kulkuyhteydet veneellä

  • Seliskeriin saapuminen tapahtuu väylältä pohjoiseen lähestymistaulujen mukaan.
  • Saaressa on kaksi laituria, joissa on laituri- ja poijukiinnitys.
  • Pienillä veneillä myös kylkikiinnitys on mahdollinen.
  • Isomman laiturin syväys 1,7-2 m ja pienemmän 1 m.
  • Laiturit ovat avoinna etelätuulille.
Kivikkoista merenrantaa. Rantaan on kiinnittynyt pieni vene.
Seliskeri.
Pitkä venelaituri johtaa saaren rantaan.
Seliskerin venelaituri.

Säppi

Säpin majakkasaari sijaitsee Eurajoen kunnassa Satakunnan rannikolla Selkämeren äärellä. Saarelle on mantereelta matkaa 5,5 kilometriä. Saarelle järjestetään risteilyjä ja opastettuja kierroksia kesäisin ja sinne voi rantautua omalla veneellä.

Säppi on luontoarvoiltaan arvokas: 150 hehtaarin kokoisen saaren rehevällä diabaasikallioperällä on muun muassa valtakunnallisen lehtojensuojeluohjelman kohde ja arvokasta perinnemaisemaa. Saaren merkitys muuttolintujen levähdyspaikkana on suuri.

Museovirasto on määritellyt Säpin saaren valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Säpin saari muodostaa eheän kokonaisuuden, jossa voi tutustua 1800-luvun majakan ja luotsiaseman toimintaan ja erilaisiin rakennuksiin. Säpin kaikki rakennukset ovat suojeltu Luvian rantayleiskaavassa.

Nykyisen majakan rakentaminen alkoi keväällä 1873. Se rakennettiin Säpin saaren läntiselle rannalle, mereltä Porin satamaan johtavan kulkuväylän varrelle. Majakan korkeus on 28 metriä.

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7. välisenä aikana tulee välttää liikkumista muualla kuin saarten luontopoluilla.

Sijainti

Luvian ulkosaaristo, Eurajoki, koordinaatit N 61°28,7’ - E 21°20,5’
Lähin satama, johon pääsee autolla, on Reposaari, Santunranta N 61°37,0’ - E21°2 6, 4’

Kulkuyhteydet veneellä

  • Säpin satama sijaitsee saaren länsiosassa.
  • Laituriin lähestytään luoteesta linjataulujen mukaan.
  • Laiturissa on 10-12 vieraspaikkaa.
  • Veneet kiinnitetään poijuihin tai ankkurein.
  • Syvyys 1,3 m.
Punaiseksi maalattuja rakennuksia ja valkoinen korkea majakka.
Säpin majakka.
Punaiseksi maalattu vanha puurakennus, jonka takana on valkoinen majakka.
Säppi.
Metsäinen ja kallioinen maisema, kaukana siintää meri
Näkymä Säpin majakasta.
Karu matala merenranta saaressa, kaukana näkyy pieni punainen talo.
Säpin saari.

Vähä-Haurunen

Vähä-Haurusen saarella on kalliorantoja, kanervanummia, katajikkoa ja harvahkoa puustoa.

Saaressa ei ole juomavettä, ota mukaan juomavesi.

Lintujen pesimärauhan takaamiseksi 1.5.-15.7 tulee välttää liikkumista saaren rannoilla.

Sijainti

Uusikaupunki, koordinaatit: N 61° 00.809´ E 21° 16 318´
Lähin satama, johon pääsee autolla: Pyhäranta, Kylänranta 10

Kulkuyhteydet veneellä

  • Saaressa on laituri.
Piknikpöytä kalliolla meren rannassa.
Taukopaikka Vähä-Haurusen saaressa.
Suuria kivenlohkareita, osaa peittää matalat jäkälät.
Vähä-Haurunen.
Kivikkoista merenrantaa, rannalla kasvaa lehtipuita ja pensaita.
Vähä-Haurunen.