Tänä kesänä Kuusiston piispanlinnalla mää’itään ja ammutaan – niittyjä ja hakamaita laiduntavat lampaat ja naudat
Ensimmäiset lampaat saapuivat ennen juhannusta Vahdosta, Ruskon kunnasta Kuusistoon kesätöihin huolehtimaan linnanraunioiden niityistä. Lampaat hoitavat Kuusiston linnan kulttuuriperintöä niittyjä ja hakamaita laiduntamalla ja lisäävät niittyjen kasvilajistoa ja sitä kautta eliölajiston monimuotoisuutta.
Niittyjen ja alueen avoimena pitämisellä turvataan myös arkeologisesti merkittävän linnanraunioiden ja sitä ympäröivän kulttuurimaiseman säilyminen. Lampaita on tulossa alueelle lisääkin, ja Kuusiston ympäristöä laiduntaa kesällä noin 45 lammasta sekä linnanraunioiden eteläpuolella muutama nauta. Laidunkausi Kuusistolla kestää noin viisi kuukautta aina lokakuulle, jos säät suosivat.
Ennallistettu kulttuuriympäristö herää eloon lampaiden ja nautojen hoitotyöllä
Kuusiston kartanolla on ennen aikaan ollut nautalaidunnusta, koska laitumilta on löytynyt ruosteisia piikkilangan pätkiä. Tiluksilla on saattanut olla muun muassa lampaita muiden kotieläinten lisäksi.
Viime vuonna Kuusiston kartanon ja linnanraunioiden sekä pysäköintialueen ympäristössä raivattiin vesakkoa ja kaadettiin liian tiheässä kasvavia nuoria puita, erityisesti kuusia. Osa puista jätettiin lahoamaan pystyyn tai maapuuksi. Pellonreunat avattiin puoliavoimiksi hakamaiseksi. Verkkorannan ruovikko murskattiin niittämällä. Laidunnus lisää kasvi- ja hyönteislajiston monimuotoisuutta. Pellot muuttuvat laidunnuksessa vähitellen hakamaiden reunustamiksi avoimiksi niityiksi.
Laiduntaville lampaille ja naudoille on rakennettu aita sekä karjasilta erottamaan laidun tiealueesta ja estämään eläinten karkaamisen niityiltä. Lampaat tekevät laiduntamalla merkittävää työtä alueen luonnolle. Laidunnus lisää erityisesti mesikasvien määrää, minkä johdosta mettä hyödyntäville hyönteisille on tarjolla enemmän ravintoa. Alueella luontaisesti esiintyviä mesikasveja ovat muun muassa ketokaunokki, tähkätädyke, puna-ailakki ja metsäkurjenpolvi.
Esimerkiksi päiväperhosen virnasinisiipi toukka elää niityillä ja hakamailla esiintyvillä hiirenvirnalla, aitovirnalla, niittynätkelmällä ja keltamaitteella. Laidunnuksen ansiosta niitty ja sen hakamainen reunavyöhyke pysyy avoimena vaikuttaen suotuisasti virnasinisiiven toukkien ravintokasveihin.
Osa alueella raivatusta puustosta on kasvanut vuosikymmenien aikana, osa viime vuosina. Vieraslajeja ei alueella ole tavattu muita kuin terttuseljaa, jota poistetaan aktiivisesti, jotta lehtopensaille ja niittykasveille avautuu lisää tilaa.
Koirat pidettävä kytkettyinä ja kulkuportit suljettuina
Yleisö voi vapaasti rapsutella lampaita ja tutustua piispanlinnan raunioihin sekä luonto- ja kulttuuripolkuihin, jotka sijaitsevat lammasaitauksien keskellä. Metsähallitus muistuttaa, että laidunten portit on pidettävä suljettuina ja koirat kytkettyinä. Lampaille ei saa tarjota ylimääräistä ravintoa, koska niiden tehtävä on syödä niittyjen kasvillisuutta. Lampaat voivat sairastua tai jopa kuolla niille tarjotusta lampaille sopimattomasta ruoasta.
Fakta: Kuusiston piispanlinna
Kuusiston piispanlinna on keskiaikainen linna, joka rakennettiin aikoinaan Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja residenssiksi. Metsähallitukselle linna siirtyi vuonna 2014 ja korjauksia linnaan tehdään yhteistyössä Museoviraston kanssa.
Kuusiston piispanlinnan rauniot ja Kuusiston kartano ovat kulttuurihistoriallisesti valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Alueella on maakunnallisesti arvokas jalopuulehto ja paikallisesti arvokas Kappelinmäen niityn perinnemaisema-alue. Kuusiston alueella sijaitsee kaksi Natura 2000 -aluetta. Alueella on uhanalaisia luontotyyppejä ja lajistoa.
Työ tehdään Ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelman tuella. Ohjelman toimet auttavat satoja uhanalaisia lajeja sekä suurta osaa maamme uhanalaisista luontotyypeistä. Suojelemme ja ennallistamme soita, lintuvesiä ja rantaluontoa, perinnemaisemia sekä metsiä yhdessä kautta Suomen. Tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuus.
Lisätietoja
