Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF tiedottavat

Vapaaehtoiset luonnonystävät etsivät merkkejä liito-oravasta Nuuksion kansallispuistossa ja tallentavat tiedot iNaturalist-mobiilisovellukseen tutkimus- ja suunnittelukäyttöä varten. Tapahtuman avulla pyritään keräämään kansalaistieteen keinoin lisätietoja liito-oravan tilasta Nuuksion kansallispuistossa. Papanajahdin järjestävät yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalvelut, WWF, Suomen luontokeskus Haltia ja Liito-orava Life -hanke.

Nuuksiossa katseet kiinnittyvät lauantaina 13.4. puiden tyviin, kun kymmenet vapaaehtoiset aloittavat päivän kestävän liito-oravan papanahavaintojen keruun. Kevät on parasta aikaa etsiä maastossa merkkejä liito-oravasta, sillä silloin niiden papanat erottuvat puun juurella kasvillisuudesta eivätkä papanat ole hajonneet maaperään.

Vapaaehtoiset kulkevat kansallispuiston alueella itsenäisinä ryhminä ja tallentavat havaintonsa iNaturalist-sovellukseen. Sovellukseen ilmoitetut tiedot kirjautuvat Lajitietokeskuksen ylläpitämään laji.fi-järjestelmään, jossa ne ovat nähtävissä avoimesti.

Tapahtumaan kerättiin vapaaehtoisten ilmoittautumisia etukäteen. Kiinnostus liito-oravan kartoitukseen sovelluksen avulla oli suurta, sillä vapaaehtoisia ilmoittautui enemmän kuin järjestäjät osasivat odottaa. Vapaaehtoiset saavat liito-oravan elonmerkkien tunnistamiseen etäkoulutuksen ja yksityiskohtaisen ohjeistuksen.

”Moni kokee tarvetta kantaa kortensa kekoon luonnon puolesta. Papanajahdissa voi olla avuksi Nuuksion kansallispuistolle ja tieteelle kartuttamalla havaintoja liito-oravista. Samalla oppii uutta harvan näkemästä lajista ja pääsee nauttimaan keväisestä luonnosta. Nuuksion kansallispuisto täyttää tänä vuonna 30 vuotta - tapahtuman vapaaehtoiset antavat kansallispuistolle hienon lahjan papanahavaintojen muodossa,” pohtii luontokasvatuksen erityisasiantuntija Elina Pilke Suomen luontokeskus Haltiasta.

Kansalaistiede auttaa rakentamaan ajantasaista tilannekuvaa liito-oravakannasta

Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF ovat yhdessä koordinoineet paljon vapaaehtoistyötä esimerkiksi kansallispuistojen luonnon ennallistamisessa. Nyt ensimmäistä kertaa kokeilussa on kansalaistiede vapaaehtoistyön muotona.

”WWF:llä on pitkä historia monipuolisen vapaaehtoistyön järjestämisessä, ja olemme erittäin mielellämme mukana kehittämässä myös uusia toimintamalleja vapaaehtoisten rohkaisemiseen lajiensuojelutyöhön”, sanoo WWF Suomen kenttäkoordinaattori Vilja Tupola. 

Uusi kokeilu on toivottu, sillä Nuuksion kansallispuistossa, jonka tunnuseläin liito-orava on, ei kartoituksia ole tehty kovin kattavalta alueelta lähivuosina.

”Ajantasainen kuva lajin esiintymisestä on tärkeä. Suojelualueiden ulkopuolella liito-oraville sopivat elinympäristöt tuntuvat edelleen vähenevän, ja lajin kanta vaikuttaa edelleen laskevan. Nuuksion alueella on siten hyvä selvittää lajin tilanne, koska se toimii vertailukohteena. Suojelualueilta tulee myös pyrkiä varmistamaan metsäisiä kulkuyhteyksiä suojelualueiden ympärillä sijaitseviin sopiviin elinympäristöihin, jotta kansallispuisto ei jäisi eristyneeksi metsäsaarekkeeksi.”, summaa Liito-orava-Life-hankkeen projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista.

Tiedot liito-oravan kannasta Nuuksiossa auttavat kansallispuiston ennallistamis- ja hoitotoimien suunnittelussa, jotta liito-oraville riittää elinympäristöjä myös tulevaisuudessa. Tiedot myös auttavat reagointiin, jos kannan koko muuttuu äkillisesti.

Liito-oravan papanajahti on osa Nuuksion kansallispuiston 30-vuotisjuhlia, ja sillä halutaan antaa mahdollisuuksia osallistua kansallispuiston suojelu- ja hoitotyöhön.

Lisätietoja

• Nuuksion kansallispuisto