Viime vuoden aikana kansallispuistoihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä.  Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta yhden prosentin verran, ja kansallispuistokävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset aluetalouksiin neljä prosenttia. Kerätyn palautteen perusteella retkeilijät ovat myös erittäin tyytyväisiä vierailuihinsa luontokohteissa. 

Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, eikä retkeily Suomen upeimmassa luonnossa näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Vuodesta 2019 kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia.  

- On hyvä asia, että käyntimäärien kasvu on tasaantunut. Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Tavoitteenamme on, että retkeilijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.  

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Luontopalvelut on viimeisen neljän vuoden aikana pystynyt tekemään suosittuja reittejä paremmin käyntimäärät kestäviksi, kun pitkospuiden uusimiseen, reittien sorastuksiin ja taukopaikkojen uusimisiin on ollut käytössä erillistä rahaa.  

- Toivomme, että retkeilijät ottavat nämä kunnostetut reitit ja taukopaikat aktiiviseen käyttöön. Käyntimäärät antavatkin tästä jo viitteitä, Jansson sanoo. 

Kansallispuistojen rahoitus pienenee tänä vuonna 

Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan valtion budjetista. Alkaneena vuonna rahaa on käytettävissä 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.  

- Talouden tasapainottamiseksi olemme joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä. Olemme myös tiivistäneet organisaatiorakennettamme ja etsineet säästöjä monin eri tavoin. Tavoitteenamme on, että vaikutukset retkeilijöiden palveluihin kansallispuistoissa ja muilla vastuullamme olevilla alueilla olisivat mahdollisimman vähäiset, Jansson sanoo. 

Suosituimmat kansallispuistot säilyivät samoina 

Käyntimääriltään Suomen viisi suosituinta kansallispuistoa olivat viime vuonna samat kuin vuonna 2022. Yli 100 000 käyntiä ylittyi yhdeksässä kansallispuistoissa vuonna 2023: 

1. Pallas–Yllästunturin kansallispuisto, 584 000 käyntiä  
2. Urho Kekkosen kansallispuisto, 417 600 käyntiä 
3. Nuuksion kansallispuisto, 274 400 käyntiä 
4. Kolin kansallispuisto, 249 100 käyntiä 
5. Pyhä–Luoston kansallispuisto, 217 400 käyntiä 
6. Oulangan kansallispuisto, 175 800 käyntiä 
7. Sipoonkorven kansallispuisto, 172 500 käyntiä 
8. Repoveden kansallispuisto, 132 400 käyntiä 
9. Syötteen kansallispuisto, 106 100 käyntiä 
10. Teijon kansallispuisto, 93 000 käyntiä 

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosiotaan kasvatti Sipoonkorven kansallispuisto, kun taas puolestaan Nuuksiossa käyntimäärissä oli laskua. Lapin suosituista kansallispuistoista käyntimääriä kasvattivat esimerkiksi Pyhä–Luoston kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Pyhä-Luoston kansallispuistoon kävijöitä toi uusi käyntikohde, maisematupa Luoston huipulla.  

- On hyvä muistaa, että kansallispuistot ovat vetovoimatekijä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ja tärkeitä vetureita paikalliselle taloudelle.  Vaikka suomalaiset muuttavat kaupunkeihin, moni haluaa vierailla vapaa-aikanaan Suomen upeimmassa luonnossa syrjäisemmillä seuduilla, Jansson sanoo. 

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutukset paikalliseen talouteen olivat viime vuonna 285 miljoonaa euroa. 

- Viime vuonna vaikutukset kasvoivat noin kymmenen miljoonaa euroa, eli neljä prosenttia edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että retkeilijät käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin, Jansson sanoo.  

Luontokohteissa vierailevat retkeilijät ovat myös tyytyväisiä käynteihinsä. Kävijätutkimusten ja luontokeskuksissa kerätyn palautteen perusteella asiakkaat antoivat vierailulle arvosanaksi keskimäärin 4,5 (asteikolla 1–5) Tässä on nousua vuoteen 2022, jolloin arvosana oli 4,4.  

Nostoja viime vuonna uusituista tai parannetuista palveluista kansallispuistoissa vuonna 2023 

• Käyntimääriltään Suomen suosituimmassa kansallispuistossa Pallas–Yllästunturin kansallispuistossa tehtiin kestävämmäksi Varkaankurun polku. Yllästunturilla sijaitsevan suositun retkeilyreitin väylää levennettiin ja huonokuntoisia puupitkoksia vaihdettiin teräsritiläpitkoksiin. 
• Suomen uusimmassa kansallispuistossa Sallan kansallispuistossa retkeilijöiden käyttöön on avattu useampi päivätupa ja myös uusi Pahanojankurun autiotupa.  
• Urho Kekkosen kansallispuistossa Saariselältä kansallispuistoon lähtevät retkeilijät saavat ajankohtaiset tiedot uudelta näyttävältä lähtöportilta. Myös vilkkaassa käytössä olevaa Niilanpää–Rautulampi-väliä sorastettiin kestävämmäksi ja turvallisemmaksi. Reitillä liikkuu paljon sekä patikoijia että maastopyöräilijöitä. 
• Sipoonkorven kansallispuistossa kunnostettiin vanhoja reittejä ja rakennettiin Bisajärven taukopaikan rantaan katselulava. Aiempina vuosina on rakennettu uusia reittejä (mm. Fiskträsk ja Bakunkärr), taukopaikkoja ja lisätty pysäköintialueita 
• Björkö–Paniken vaellusreitille Merenkurkussa on rakennettu mm. taukopaikkoja, esteetön näköalapiste, kaksi luontopolkua sekä uusittu pitkospuita ja lisätty esteetön reitinosa. Tänä vuonna on tulossa vaijerilossivesistön ylitykseen.  
• Kolin kansallispuistossa on parannettu opastusta Ukko-Kolin yläpihalla, viimeistelty uusia pysäköintialueita ja otettu käyttöön Honkapirtin vuokratupa. 
• Oulangan kansallispuistossa monessa paikassa uusittiin ja kunnostettiin reitti- ja taukopaikkarakenteita. Syötteen kansallispuistossa uusittiin taukopaikkojen kattoja ja Hossassa kunnostettiin reittisiltoja. 

Lisätietoja

• Kaikkien kohteiden käyntimäärätiedot (metsa.fi): huomaa myös pääsivun alasivut. Huom! Päijänteen kansallispuiston iso kasvuprosentti selittyy sillä, että Pulkkilanharju on tullut käyntilaskentaan mukaan. Luku ei ole vertailukelpoinen muiden käyntimäärien kanssa. 
• Eri kohteiden paikallistaloudelliset vaikutukset (metsa.fi),