Itämeripäivänä 29. elokuuta nautitaan ainutlaatuisesta kotimerestämme sekä opitaan uutta sen suojelemiseksi. Metsähallituksen Luontopalvelut on kuluneena kesänä osallistunut Itämeren suojeluun muun muassa ennallistamalla Itämeren pohjaa sekä roskatalkoilla Saaristomerellä. 

Biodiversea LIFE IP on Suomen suurin yhteistyöhanke Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Kesän aikana hankkeessa on tehty monipuolista työtä Itämeren tilan parantamiseksi.  

Toukokuussa sukeltajat tekivät näkinpartais-siirtoistutuksia kolmessa fladassa Raaseporin alueella. Suojaisat näkinpartaispohjat on vaarantunut, matalissa lahdissa esiintyvä luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi. Kasvustot sitovat ravinteita, kirkastavat vesiä ja toimivat elinympäristönä kalanpoikasille.

Toistaiseksi näkinpartaislevien esiintymien ennallistamisesta on hyvin vähän tietoa Suomesta. Istutusten tavoitteena oli oppia ja arvioida suojaisten näkinpartaispohjien ennallistamisen toteuttavuutta. Istutusten seurantaa on tehty elokuussa.  

Rannikkoalueilla kasvava uposkasvi meriajokas on yksi Itämeren avainlajeista. Biodiversea LIFE-IP -hankkeessa lajia palautettiin kesällä sen entisiin kasvupaikkoihin Saaristomerellä (Sandö, Bussö) sekä Helsingissä (Hevosenkenkälahti). Meriajokasniityt tarjoavat monille lajeille tärkeän elinympäristön sekä ravintoa ja suojaa. Meriajokas on taantunut Itämeressä, kadon syynä ovat rehevöityminen ja vesien samentuminen.  

“Sekä näkinpartaiset että meriajokkaat tarjoavat tärkeän elinympäristön monille lajeille. Alustavat tulokset siirtoistutuksista näyttävät kummankin lajin osalta lupaavilta, silloin kun kohteen vedenlaatu ja muut lajityypilliset olosuhteet ovat kohdallaan. Biodiversea-hankkeessa jatkamme kohteiden seurantaa ja menetelmien kehittämistä edelleen”, kertoo projektipäällikkö Sanni Turunen Luontopalveluista.  

Muoviroskatalkoot vapaaehtoisvoimin 

Elokuussa Metsähallituksen Luontopalvelut ja WWF järjestivät talkooleirin Saaristomeren kansallispuistossa. Leirille osallistuvat vapaaehtoiset siivosivat erityisesti suojellun ulkosaariston liikkumisrajoitusalueella sijaitsevia luotoja ja saaria rannoille kerääntyneestä roskasta.  

Valtaosa siivotusta jätteestä on muovia, joka hajoaa auringon säteilyn ja mekaanisen kulutuksen vaikutuksesta mikromuoviksi.  

“Rantaroskien poistamisella voidaan tehokkaasti vähentää mereen päätyvän mikromuovin määrää ja siten pysyvästi vähentää meren roskaantumista. Mikromuovien poistaminen vedestä on paljon työläämpää, epävarmempaa ja vaatii enemmän tekniikkaa. Rantaroskien poistamisella voidaan siis niin sanotusti hoitaa sairautta, ei pelkästään oireita”, Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Maiju Lanki sanoo.   

Edit 29.8.2024:

Vedenalainen meriluonto esillä Itämeripäivänä 29.8.2024 

Itämeripäivää vietetään 29.8.2024. Sen tavoitteena on innostaa ihmiset nauttimaan ainutlaatuisesta kotimerestämme ja lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta. 

Metsähallituksen Luontopalvelut tuo työtään Itämerellä esiin muun muassa Helsingissä Oodin Maijansalissa ja Oulun Kuusisaaressa. Helsingissä ohjelmassa on muun muassa meribiologien ja geologien esityksiä vedenalaisesta luonnosta ja sen tutkimisesta sekä mahdollisuus pelata Meren aarteet -lautapeliä. Illan paneelikeskustelussa pohditaan löydämmekö tasapainon meren suojelun ja kestävän käytön välillä. Oulussa päivätapahtumassa on lapsille esimerkiksi veden laadun mittaamista, merellisiä satuja ja suppailua, illalla mukana on musiikkia ja kirjailijavieraita.  

Lisätietoja

• Itämeripäivä - Meren pohjalta päivänvaloon (itameripaiva.fi) 
• Biodiversea LIFE-IP – meriluonnon puolesta (metsa.fi) 
• Velmu - Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelma  (ymparisto.fi)