Aarninappu, hytyrypykkä, paranvoi, orpohaaskavaajakas, rimpiryönikkä ja vyöpelori – Bioblitz-tapahtumaan osallistuneet löysivät 1348 eliölajia Sallan kansallispuistosta
Sallan kansallispuistossa 9.–10.8.2024 järjestetyn Bioblitz-tapahtuman tulokset ovat valmistuneet. Tapahtuman tavoitteena oli löytää kansallispuiston alueelta 24 tunnin aikana mahdollisimman monta eliölajia. Lajijahtiin osallistuneet 29 asiantuntijaa ja harrastajaa löysivät yhteensä 1348 eliölajia, mikä on Lapissa järjestettyjen Bioblitzien ennätys.
Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämään Bioblitz-tapahtumaan Sallan kansallispuistossa osallistui monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita. Osaamista oli muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, jäkälistä, linnuista, kovakuoriaisista, kärpäsistä, sääskistä, vesiperhosista, nivelkärsäisistä ja muistakin hyönteisryhmistä.
Heti 24 tunnin lajijahdin päätteeksi alustavat tulokset laskettiin paikan päällä Sallassa. Jo silloin lajeja todettiin löytyneen noin 860. Asiantuntijat veivät osan lajinäytteistä mukanaan myöhemmin tunnistettavaksi, ja lajimäärä kasvoi lopulta 1348 lajiin. Eniten lajeja saatiin putkilokasveista (231 lajia), sammalista (225 lajia), kaksisiipisistä eli kärpäsistä ja sääskistä (224 lajia), kovakuoriaisista (172 lajia) ja sienistä (150 lajia).
– Tämä oli hyvin antoisa Bioblitz. Kokonaislajimäärä on tähän mennessä Lapissa järjestettyjen Bioblitzien ennätys, ja Sallan kansallispuistosta aiemmin tuntemattomia lajejakin havaittiin peräti 608 lajia, iloitsee luonnonsuojelun erityisasiantuntija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Arvokasta lajistoa ja yllätyksiä
Uhanalaisia ja silmälläpidettäviä lajeja havaittiin yhteensä 97 – eniten sammalista (24 lajia), jäkälistä (18 lajia), sienistä (16 lajia) ja linnuista (14 lajia), minkä lisäksi niitä oli putkilokasveissa, kovakuoriaisissa, perhosissa ja muissa hyönteisissä.
– 97 uhanalaista ja silmälläpidettävää lajia on kaikkien aikojen Bioblitz-ennätys. Tämä selittyy monipuolisesti eri eliöryhmiä edustaneella asiantuntijajoukolla sekä Sallan kansallispuiston erikoislaatuisilla ja arvokkailla elinympäristöillä, joissa vaateliaat lajit pystyvät elämään, sanoo luonnonsuojelun asiantuntija Sampsa Malmberg.
Havaituissa uhanalaisissa lajeissa oli etenkin luonnontilaisten vanhojen metsien, lettosoiden, lähteikköjen, kalkkikallioiden sekä purojen ja norojen lajeja.
Erittäin uhanalaisia lajeja löytyi 10, vaarantuneita 24 ja silmälläpidettäviä 60. Jopa äärimmäisen uhanalaisia löytyi, kolme lajia: hitupihtisammal, pikkuresusammal ja heleäkinnassammal.
– Hienoimpia uusia löytöjä oli pikkuresusammal (Fossombronia incurva), joka on aiemmin tavattu Suomesta vain kerran, vuonna 1873 Helsingin Pasilasta, kommentoi sammaljahtiin osallistunut erikoistutkija Kati Pihlaja Turun yliopistosta.
– Hyönteisissä yllätti vain 0,65 millimetrin mittainen Ptiliolum spencei -ripsikuoriainen, jota ei ole havaittu Suomesta yli 70 vuoteen, sanoo Sampsa Malmberg.
– Sienikunnan hämmästyttävimpiä löytöjä oli tieteelle kuvaamaton valkohiippolaji, joka on kooltaan vain puolen senttimetrin mittainen, täydentää Kaisa Junninen.
Vaikka monenlaista löytyi, on hyvä muistaa, että kaikkea ei lyhyessä 24 tunnin etsinnässä suinkaan löydetä, vaan havaitsemattakin jää valtavasti alueella elävää lajistoa, etenkin hyönteisiä.
– Esimerkiksi Suomen runsaslajisin eliöryhmä eli pistiäiset pitää sisällään yli 7000 suomalaista lajia, mutta näistä tavoitettiin tapahtumassa tuskin prosenttiakaan, muistuttaa lopuksi Sampsa Malmberg.
Bioblitz-tapahtumien tarkoitus ja historia
Ensimmäinen Bioblitz järjestettiin vuonna 1996 Yhdysvalloissa, mistä idea on levinnyt ympäri maailmaa. Bioblitz-tapahtuman tarkoituksena on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.
Metsähallituksen Luontopalvelut järjestää Bioblitzin vuosittain jossakin kansallispuistossa tai muulla suojelualueella. Tapahtumaan osallistuu asiantuntijoita ja harrastajia myös Metsähallituksen ulkopuolelta. Tähän mennessä lajeja on kartoitettu Sallan kansallispuiston lisäksi Naantalin Pähkinäisten saarella sekä Saaristomeren, Pallas–Yllästunturin, Hossan, Kolin, Pyhä–Luoston, Liesjärven, Riisitunturin ja Nuuksion kansallispuistoissa.