Seitsemisen luonto
Seitsemisen kansallispuistossa humisevat eteläisen Suomenselän vanhat ylväät metsät. Yli puolet kansallispuistosta on linnuille tärkeitä pesimäsoita.
Multiharjun aarnimetsä on Seitsemisen sydän
Multiharjun vanhassa metsässä vanhimmat puut ovat 400-vuotiaita.
Seitsemisessä tutustut suoluontoon kenkiä kastelematta
Suoluonto herää henkiin, kun linnut kevään tullen aloittavat pesäpuuhiaan suoaukeilla.
Tietoja kansallispuistosta:
Perustettu 1982. Pinta-ala 46 km². Seitsemisen kansallispuiston tunnus on näätä.
Multiharjun aarnimetsä on Seitsemisen sydän
Aarniometsä on luonnontilainen vanha metsä. Tunnusomaista sille ovat eri-ikäiset puut ja lahopuiden runsaus. Aarniometsät ovat harvinaisia. Niitä on Suomen metsäpinta-alasta reilusti alle 5 prosenttia.
- Multiharjussa vanhimmat männyt ovat 400-vuotiaita. Niiden tyvillä on vielä nähtävissä palokoroja merkkeinä aikanaan riehuneista metsäpaloista.
- Eri vaiheissa lahoavat puut tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille sammalille, jäkälille, kääville ja hyönteisille.
- Vanhassa metsässä viihtyy monet kolopesijät: varpuspöllö, viirupöllö, pohjantikka ja pikkusieppo sekä liito-orava.
Multiharjun aluetta on suojeltu jo 1910-luvulta lähtien. Nykyisellään se on liikkumisrajoitusaluetta, jossa saa kulkea ainoastaan virallista, viitoitettua reittiä pitkin. Tiukalla suojelulla varmistetaan erityisessä elinympäristössä viihtyville uhanalaisille lajeille elämisen edellytykset.
Seitsemisessä tutustut suoluontoon kenkiä kastelematta
Kansallispuiston pinta-alasta yli puolet on suota. Männikköisten rämeiden ja tiheiden korpikuusikoiden lisäksi Seitsemisestä löytyy laajahkoja puuttomia nevoja.
- Suot ovat keväisin ja kesäisin täynnä elämää. Teeret soivat keväthangilla, kurjet ja laulujoutsenet kasvattavat poikasiaan suolammilla ja liro viihtyy suon ja metsän rajavyöhykkeellä.
- Seitsemisen soilla voi tavata myös pohjoisesta tutun lajin, riekon.
- Suo-osuuksia on jokaisella reitillä, joten pitkoksille päädyt varmasti.
Helpoiten suoluontoon pääset tutustumaan Saari-Soljasella.
Suurin osa Seitsemisen soista ojitettiin 1960- ja 70-luvuilla. Vuodesta 1987 lähtien puiston soiden luonnontilaa on palautettu ennallistamalla.
Koveron kruununmetsätorpalla suojellaan perinnebiotooppeja
Kansallispuiston eteläosassa sijaitsevan Koveron kruununmetsätorpan pellot, niityt, hakamaat ja metsälaitumet ympäristöineen muodostavat arvokkaan kokonaisuuden.
- Perinneympäristöt eli perinnebiotoopit ovat vanhan maatalouden myötä syntyneitä niittyjä, ketoja ja laitumia. Lajirunsaus on niissä suuri, mutta niitä uhkaa umpeenkasvu, kun alueita ei enää käytetä entiseen tapaan.
- Koveron kruununmetsätorpan perinnebiotooppeja pyritään säilyttämään laidunnuksella ja niittämällä. Harvinaisista lajeista esimerkiksi ahonoidanlukko on hyötynyt hoitotoimista.
- Perinnebiotooppien muodostamien luontoarvojen lisäksi Koveron kruununmetsätorppa on myös valtakunnallisesti arvokas kulttuuriperintökohde.
Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa valtion suojelualueilla perinneympäristöjä yli 5 000 hehtaarin alalla yhteistyössä sopimuslaiduntajien kanssa. Koveron kruununmetsätorppa on yksi näistä kohteista. Koveroa ympäröivillä niityillä laiduntaa lampaat kesäisin.
Metsäpeura on palautusistutettu Seitsemisen kansallispuistoon
Metsäpeura (Rangifer tarandus fennicus) on Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva peuran alalaji, jota tavataan maailmassa ainoastaan Suomessa ja Venäjän luoteisosissa. Metsäpeuraa kutsutaan myös suomenpeuraksi.
- Metsäpeura metsästettiin Suomesta sukupuuttoon viime vuosisadan alussa. Laji palasi kuitenkin itärajan takaa sotien jälkeen ja lajia on sen jälkeen palautusistutettu entisille elinalueilleen.
- 2017 MetsäpeuraLIFE -hankkeessa metsäpeuraa alettiin palauttaa Seitsemisen kansallispuistoon. Peurat elivät ja lisääntyivät ensin totutustarhassa ja viimeisetkin tarhatut peurat vapautettiin luontoon 2022.
- Metsäpeura muistuttaa hyvin paljon poroa. Metsäpeuralla on poroa kapeammat sarvet ja pidemmät jalat.
Suojelutoimien ja palautusistutusten ansiosta Metsäpeuroja tavataan Kainuussa (n. 850 yksilöä, tilanne maaliskuussa 2022), Suomenselällä (n. 2000 yksilöä, tilanne maaliskuussa 2022) sekä Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen tuntumassa (yht. noin 100 yksilöä, tilanne elokuussa 2022).
Seitsemisen alueen historia on metsien käytön historiaa
Seitseminen on ollut syrjäistä ja harvaanasuttua seutua, jossa asutus vakiintui vasta 1800-luvulla ensimmäisten kruununmetsätorppien perustamisen myötä.
- Metsätalous savottoineen ja tukinuittoineen on ollut Seitsemisen alueella tärkeä elinkeino. Suurimmat savotat tehtiin 1920-luvulla. Toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvulla Seitsemisharjun komeita kuusia on kaadettu sotakorvauksena laivojen mastopuiksi.
- Multiharjun aarnimetsä on kuitenkin jätetty luonnontilaiseksi jo 1910-luvulta lähtien. Virallisesti metsä suojeltiin 1950-luvulla.
- Seitsemisen kansallispuisto perustettiin kymmenen muun kansallispuiston kanssa vuonna 1982 kansallispuistojen perustamisen kolmannessa aallossa.
Seitsemisen historia
Seitsemisen historia on metsien käytön historiaa.
Näin suojelemme Seitsemisen kansallispuistoa
Seitsemisessä on rajoitusalueita, joilla suojataan harvinaisia lajeja sekä lintujen pesintää. Multiharjun aarnimetsässä saa liikkua ainoastaan merkittyä, viitoitettua reittiä pitkin eli polulta ei saa poiketa esimerkiksi marjastamaan. Soljastensuon sekä Iso Seitsemisjärven rajoitusalueilla ei saa liikkua lintujen pesinnän aikana 1.4.-15.7.
- Seitsemisessä soiden ennallistamistyötä on tehty jo 1980-luvun lopulta ja toteutettu yhtä Euroopan suurimmista ennallistamissuunnitelmista. Lähivuosina saadaan valmiiksi 1 000 hehtaarin ennallistamistavoite.
Lue lisää soiden ennallistamisesta - Seitsemisessä on toteutettu myös pitkäjänteistä työtä metsien ennallistamispoltoissa. Ennallistamispoltoilla jäljitellään luontaisia metsäpaloja. Palojatkumoalueilla varmistetaan palaneesta aineksesta riippuvaisille lajeille elinympäristöjä. Ennallistamispoltot parantavat myös metsien luonnontilaa.
Lue lisää metsien ennallistamispoltoista - Seitsemisessä hoidetaan uhanalaisia perinneympäristöjä eli perinnebiotooppeja laiduntamalla ja niittämällä. Perinnebiotooppeja on esimerkiksi Koveron perinnetilalla.
Lue lisää perinneympäristöjen hoidosta
Euroopan luonnonsuojelualuediplomi
The European Diploma for Protected Areas eli Euroopan luonnonsuojelualuediplomi on arvostettu kansainvälinen palkinto, jonka Euroopan neuvosto on myöntänyt vuodesta 1965 lähtien. Diplomit on myönnetty 74 suojelualueelle. Diplomi myönnetään alueille, jotka ovat tärkeitä biologisen, geologisen ja maisemallisen monimuotoisuuden säilyttämisessä. Alueella on oltava suojeluohjelma, jota toteutetaan esimerkillisesti.
Suomessa tunnustus on haettu Seitsemisen lisäksi Tammisaaren saariston kansallispuistolle.
Muut nähtävyydet
Koveron perinnetila
Koveron kruununmetsätorppa esittelee viime vuosisadan alun elämänmenoa Seitsemisen saloseudulla. Tila on kunnostettu ja kalustettu 1930-luvun asuun. Torppa on avoinna kesäisin.